6.12. Itsepäisyyspäivä
Torstaina lähdettiin Merjan & Kipin kanssa käymään Niihamassa ryhmänäyttelyssä, oli sen verran plussa-asteita ettei oikein huvittanut lähteä metsään kastumaan, joten päätimme mennä näyttelyturisteiksi :) Pari tuntia vierähti oikein mukavasti, Heriä ei pelottanut vaan olisi taas mennyt pää viidentenä jalkana jokapaikkaan... Pari mörköihmistä se tosin näki (minä en niitä huomannut), ja oli aika koomista kun Kipi lähti Herin häröilyihin mukaan:
Heri: WUF WUF!!
Kipi: Täh, mörköjä? HAU!
Heri: Mörköjä, missä!!! WUF WUF
Kipi: HAU HAU!!
Heri: Mörköjä, missä!!!
Kipi: HAU HAU!!

=)

Ennen lähtöä reenailtiin vielä vähän tokoa, otin Herillä paikkamakuuta (aika hyvä häiriö saatiin kun kokkeri juoksenteli meidän ympäri), kontaktia ja sivullaoloa, ja näyttelyjuoksua ja seisomista. Loppuilta meni oikein kivasti kun Heri näki unia päivän askareista.

7.12. Jos metsään haluat mennä nyt...
...Sä takuulla eksyt. Tuolla Niihamassa on yks polku mikä aina onnistuu eksyttämään mut, en tajua mikä siinä on mutta mulla katoaa täysin suuntavaisto kun lähden sitä pitkin tarpomaan. Oli kurja ilma joten olin suunnitellut että teen vaan ihan lyhyen mettälenkin, mutta se venyikin sitten kahden tunnin tarpomiseksi kun allekirjoittanut käänty pari kertaa väärään suuntaan... Onneksi sentään löysin pururadalle (jota mentiin ensin aika pitkä tovi väärään suuntaan), ja siinä tuli vastaan pyöräilijä jolle Herin oli jostain syystä pakko rähjätä. Kävelijä pääsi helpommalla kun istutin molemmat tytöt mun eteen ja palkkasin kun Hoo piti turpansa tukossa.

Reissun jälkeen oli sitten aikasteen kurasia koiria mulla, joten eikun pesulle. Heri oli taas niin nätisti että oli itseasiassa ihanaa pestä kahta koiraa ;)

8.12. Messarissa
Lauantai-aamuna vajaan tunnin lenkki kuudelta sateisessa metsässä ja kahdeksalta lähdin Jennin & Katin kanssa kohti messaria, päivä meni vähän turhankin äkkiä enkä ehtinyt näkemään hoffeista kuin junnunartut :( Mutta ensi vuonna Heri esiintyy joten silloin istutaan koko päivä kehän laidalla ;)

9.12. Tokoilua ja riekkumista
Sunnuntaina päästiin Merjan kanssa kaksin reenailemaan tokoa kun loput ryhmästä olivat joko agilitykisoissa tai toipumassa Nokian maustevedestä...

Ensin sekoiltiin vähän agilityesteiden kanssa ennenkuin siirrettiin ne pois tieltä. Otin Herillä sitä hyppyhommaa mitä oli ollut pentuagissa, eli kaks estettä ja ohjausta. Otin myös rengasta pari kertaa ja tietty putkea kun se on niin kiva este =)

Paikallamakuussa saatiin hyvä häiriö kun Merja heitteli Kipin lelua (myös Kipin viereen joka ei liikahtanutkaan... 8) ), kerran Heri nousi ylös mutta muuten pysyi ok.

Merja reenas ensin Kipiä (myös ohjattua noutoa, voi apua miten laiska mää oon kun Heri ei osaa vieläkäääään mitään!!) ja sitten pääsi Heri opiskelemaan. Otin sillä ensin kontaktia sivulla koska sillä oli kierrokset vähän katossa, hyvin rauhoittui. Sitten "seuraa" + nami, ja sen jälkeen päästiinkin Merjan opastuksella jo liikenteeseen, eli kontakti - "seuraa" - pieni tauko - kaksi askelta eteenpäin ja namilla ohjaus perusasentoon. Meni hyvin silloin kun mulla pelas käsi oikein :) Vika kerta oli oikein hieno.

Luoksetulon jättöä reenattiin niin että Merja taas piti Heriä ja kävelin eka viiden metrin päähän, tää oli ok, sitten vähän kauemmas ja myös ok mutta kolmannella kerralla Heri jo hermostui ja alkoi ääntelemään. Argh, tyhmät ihmiset kun ois pitänyt jättää siihen onnistumiseen eikä kaivaa sitä virhettä sieltä!! Eli seuraavalla kerralla maks kaksi jättöä, toivottavasti menevät hyvin.

Metallinoudon nähdessään Heri taas innostui aivan sekopäiseksi, hyppi ja loikki ja oli aivan innoissaan =) Tän kanssa ei todennäköisesti tule olemaan ongelmia, enkä usko että noutojenkaan kanssa muutenkaan. Pidin Heriä valjaista kiinni ja heitin kapulan, odotin että Hoo katsoo mua ja sitten annoin käskyn ja Heri nouti esineen salamavauhtia :) Toka kerta oli myös hyvä, nyt odotin vähän pidempään ennenkuin annoin nouda-käskyn. Sitten kokeiltiin kerran vielä Merjan puukapulalla, halusin testata alkaako Heri mälvämään sitä vai ei. Nätisti se senkin haki, vasta siinä mun lähellä alkoi vähän leuat käymään muttei mitään isompaa pureskelua. Herillä on aina ihan überhauskaa metallin kanssa, se pitää sellaista hauskaa pullistelurähinää kun se tuo sitä mulle :)

Alo-hyppy sujuu yhä ongelmitta, nyt annoin Herille "seiso"-käskyn esteen takana vaikkei sillä olekaan vielä mitään käsitystä mitä se tarkoittaa ;)

Ihan vikana otettiin vielä agilityn puomia, Merja käveli toisella puolella ja piti valjaista kiinni. Eka kerta oli ihan ok, tokalla jouduttiin ihan tosissaan roikkumaan valjaissa kun Heri meni kuin höyryveturi!! Sillä ei siis ole mitään puomikammoa, toisin kuin emännällään...

Tokoilujen jälkeen mentiin sitten riehumaan Haksu-veljen kanssa, ja voi että olikin kivaa pelmuta siellä kuran keskellä =)
1122118.jpg
Sisko ja sen veli mutakylvyssä :)

Tuosta kuvasta muuten näkee miten nätisti Heri osaa istua, välillä se tietty istua retkottaa kuin pentu mutta enimmäkseen sen takakoivet on tuollai nätisti suorassa :)

Kotona Heriä odotti taas kunnon pesu, toivottavasti säät kylmenis pian ja tulis lunta kun alkaa jo vähän rassaamaan tuo ainainen kylpyhuoneessa ramppaaminen...

Maanantaina mennään taas opiskelemaan Pikkuhukkaan, ja Herillä alkaa tostaina toinenkin pentukoulutus, ryhmä pentuja päätti pistää oman reeniporukan kasaan, saa nähdä mitä siitä tulee :)

Ainiin, sattuipa tässä eräänä päivänä vähän yllättävä juttu: Heri murisi mulle! Olin antanut molemmille tytöille raa'at luut, oon antanut nää ennenkin ja viime kerralla sain luun Heriltä ilman mutinoita pois. Nyt kun olin ottamassa luuta siltä se murahti mulle hiljaa. Olin hetken aikaa että "Mitä hittoa??!!" ja sitten tuumin että "jaa, pikkukoira ei halua luopua vielä luustaan. Mutta minäpä nyt otan sen siltä pois", joten toisella kädellä otin Heriä kuonosta jolloin se alkoi itkemään ja toisella nappasin luun pois. Sitten odotin hetken aikaa ja annoin luun takaisin. Olin siinä ihan Herin vieressä kun se jatkoi luun syömistä, ja kohta koskin taas luuta kädellä. Heri ei sanonut mitään, joten silitin sitä ja lähdin pois. Kun sitten hain luun lopullisesti pois niin tein vaihtarit eli se sai purutikun, mun tarvii tätä nyt harrastaa tätä vaihtohommaa silloin kun sillä on tuo herkullinen luu kaluttavana, muut tavarathan siltä saakin pois ilman vastalauseita. Heri on muuten eka mun koirista joka murisee mulle luusta, kolmas kerta toden sanoo ;)