PE 22.2
Perjantaina Heri pääsi pitkästä aikaa riehumislenkille Kipin kanssa, ja voi sitä riemua kun Hoo näki kipin! Oli aivan intopiukella ja onnesta sekaisin, Kipi on selvästi Herin bestis ;) Lenkki sujui varsin mainiosti, likat nuhjaavat äänettömästi ja suurimmaksi osaksi pois meidän jaloista... Loppupäässä lenkkiä sattui kiva ylläri, kun keskellä metsää tuli pikkutyttö polulla vastaan? Tyttö pääsi yllättämään meidät täysin, Heri oli sitä mieltä että "mörkö" ja puhisi tytön edellä mutta piti parin metrin etäisyyden, Kipi taas mietti että mitä ihmeellistä tossa muka on? Sain lopulta Herin luokseni ja tyttö pääsi jatkamaan matkaa, meilläkin lenkki jatkui sitten ilman muita kommelluksia. Huomasi kyllä paimenkoiran ja vahtikoiran eron ;)

LA 23.2
Päästiin taas pitkästä aikaa agilityreeneihin, Heri oli tuttuun tapaansa aivan innoissaan ja tohkeissaan ja kävelikin häntä huiskien kahdella jalalla agilityhalliin :) Uutena käsiteltiin alussa keinua, ja siksi aikaa laitettiin koirat seinään kiinni odottamaa. Tuumin että Herihän nostaa tyypilliseen tapaansa metelin, mutta kas hassua; neiti oli hipihiljaa! Se vain makoili kaikessa rauhassa :)

Me aloiteltiin hypyillä, eli kaksi peräkkäin ja niiden takana namilätkä. Koitin Herin jättämistä, eli käskin sen esteen eteen istumaan, vein namilätkän paikoilleen ja palasin takaisin. Heri odotti tosi nätisti! Hypyt sujui ihan kivasti, ongelmia oli siinä kun piti tehdä uuppari ja hypätä toiset kaksi estettä. Heri oli niin kädessä kiinni etten saanut kunnolla irtoamaan esteelle, hyppäsi kuitenkin lopulta mutta mahto olla koomisen näköistä :)

Seuraavaksi otin muutaman kerran mutkalla olevaa putkea niin että lopussa oli namilätkä, ja sujui ihan mallikkaasti. Sitten mentiinkin ihmettelemään keinua, ja tässä Heriä vähän huimasi. Keinu oli kahden pöydän välissä, eli minipöydältä kiivettiin keinulle, ja sitä lopulta laskettiin maksipöydälle eli vain n. 20cm. Herillä ei vielä ole koordinaatio kunnossa eli se ei tiedä missä sen raajat menee, joten pikku hätä meinasi iskeä kun jalka osuikin tyhjään. Sain sen lopulta seisomaan kunnolla keinun päässä ja se söi hyvällä ruokahalulla namilätkältä eväät, ja kun päästin sen keinulta se tuli kaikessa rauhassa eikä yrittänyt paniikissa pois. Keinua otettiin kolme kertaa, ja vaikka joka kerta Heriä hirvitti niin silti se meni muina koirina reippasti keinun.

Muuta ei sitten ehditykään ottamaan, puoli tuntia kuluu nopsaan kun on kivaa. Kävin heittämässä Herin kotiin ja ihmiset suuntasivat Ikaalisiin kummitytön 9vee synttäreille. Siellä oltiin parisen tuntia, ja seuraavaksi määränpäänä oli Kangasalan talvirieha siskoni luona. Tänne pääsi Herikin mukaan, ajattelin että Topille olisi kivaa kun on koiraseuraa ;)

Ihmisiä oli tulossa ihan kiva määrä, ja etukäteen jo mietin että mitenköhän Heri käyttäytyy, pelkääkö se vai haukkuuko tuntemattomat? Vielä mitä, se oli kuin kotonaan eikä noteerannut edes ovikelloa mitenkään, vieraat saivat tulla kaikessa rauhassa sisälle ja Heri otti rapsutukset tyynen välinpitämättömästi vastaan.

Ensin käytiin makkaranpaistoreissulla, ja koirat saivat riehua metsässä aikansa ennenkuin Topi piti ottaa kiinni ettei lähde hajujen perään. Ennen pimeää suunnattiin takaisin siskon talolle, ja matkalla Heriä vähän pelotti (mua myös...) kun jostain kaukaisuudesta kuului koiran (tai suden?) ulvontaa... Sisällä meno vähän riehaantui ja ihmiset pitivät melkoista meteliä mutta Heri edelleen oli varsin lunkina. Se sai myös kehuja, monet ihmettelivät että miten niin nuori koira voi olla niin rauhallisesti ;) Siskoni totesikin että "aina sää kuvittelet pahinta koiristas vaikka ne osaa käyttäytyä ihan hyvin!". Joku oli joskus nähnyt Qirankin siskollani hoidossa ja oli kuulemma ollut myös tosi kiltti :)

SU 24.2
Koirakerho järjesti Niihaman maneesissa Match Shown, ja tuumin että onpa loistavaa että pääsee ennen Tampereen näyttelyä lääpittäväksi! Aikataulu oli vain hieman tiukka kun Piffien reenit alkoivat kahden jälkeen. Ilmoittautuminen alkoi 11.00, ja väenpaljoudesta päätellen paikanpäällä olisi pitänyt olla jo ennen yhtätoista... Itse match show alkoi vähän 12.00 jälkeen, ja Heri ennätti kehään juuri sopivasti ennenkuin mun piti ajella Pirkkahallille.

Heri oli jo melkoisen väsynyt edellispäivän riennoista ja mätsäri meiningistä, joten se oli tosi nätisti kehässä. Olimme itseasiassa käyneet jo kertaalleen (tai siis Heri oli ;) ) lääpittävänä kun yhdessä kehässä oli näyttelyharjoitusta, Marjo oli kopeloinut Herin eikä se ollut asiasta moksiskaan. Kehässäkin Heri oli toooosi nätisti, se ei hievahtanutkaan kun tuomari kävi sen läpi. Juoksuttaessa se kerran meinasi ottaa remmistä kiinni mutta muuten esiintyi oikein mallikelpoisesti :) Parina oli berni jonka Heri voitti, vähän harmitti ettei voitu jäädä "isoon kehään". Mutta kaksi kopelointia oli ihan tarpeeksi, joten heitin koirat kotiin ja menin vetämään Piffien reenit.

Ensi sunnuntaina mennäänkin käymään hoffien talvileirillä, siellä on koiratoto johon toivottavasti Heri-torpeedo pääsisi osallistumaan :)

Ainiin, tiistaina käytiin rautatieasemallakin käppäilemässä, Helsingin junakin tuli juuri sopivasti joten mentiin sinne laiturille ihmispaljouden keskelle ihmettelemään. Heri nuuski jokaista ohikulkijaa mutta lopulta malttoi ottaa katsekontaktia. Käveltiin vielä rautatietunneli päästä päähän ja käytiin kääntymässä Tullintorilla, fiksusti käyttäytyi pikkulikka. Sillä on selkeä ero omassa reviirissä jossa pitää vahtia ja puhkua, ja kun ollaan muualla se ei noteeraa muita ihmisiä