Tätä kirjoittaessa oon kotiutunut Agirodusta jossa kirmailtiin Qiran kanssa, ja Herikin oli menossa mukana kannustamassa. Kun on vielä flunssa päällä niin ihan kaikkea touhuiluja en äkkiseltään muista ja päivätkin varmaan menee sekaisin... ashamed0005.gif (Hyvä että pystyy vähän Kipin blogista lunttaamaan päiviä winking0001.gif )

Viikolla 26 oli tokoreenit, muistaakseni tiistaina. Sain kunnolla pyyhkeitä Merjalta mistä olinkin mielissäni: mun täytyy luottaa Heriin enkä saa roikkua sen pannassa koko aikaa (kun se kerran osaa istua niin laitan sen istumaan enkä anna sen hillua narussa), Merja myös kehui Heriä että se tykkää tehdä mulle hommia joten ihan lupaava tulevaisuus pikkukoiralla on edessä happy0024.gif

Keskiviikkona oli taas agiliitoo, ja vaihdoin Herin palkkauksen nyt namiin kun leluista tahtoi kuumeta ihan liikaa... Reenit onnistuivat taas oikein hienosti, yksi rata jouduttiin menemään uusiksi mutta muuten meille riitti yksi kierros per rata
happy0024.gif Mulla tulee kyllä olemaan ongelmia Herin kanssa, sillä kun tuota vauhtia piisaa... Tosin rimat on nyt olleet melko matalalla joten ehkäpä maksikorkeus saa neidin vauhdin mulle sopivaksi? Mutta nopea tuo on, täytyy saada esteet opetettua 100% varmoiksi niin päästään näyttämään bortsuille ja belkeille winking0001.gif

Torstaina 26.6. Heri pääsi Topin kaveriksi hoitoon kun perjantaina lähdettiin Qiran kanssa kohti Pietarin näyttelyä, ja hienosti oli neiti viihtynyt Topin seurana. Olivat jopa hetken aikaa malttaneet olla leikkimättäkin
happy0024.gif Heri oli hauska kun vein sen siskolle, sisko lähti sen kanssa melkein samantien lenkille, eikä pikkuneiti taakseen vilkaissut! Saatoin siis hyvillä mielin ajella kotiin kun neiti unohti mun olemassaolon samantein, heh.

Maanantaina
hain neitokaisen kotiin, ja Heri oli niin riemuissaan että meinasi raadella mut hengiltä happy0024.gif Oli ollut kiltti hoidokki, mitä nyt kerran oli omin nokkinensa juossut pellolla ja päässyt suihkun alle.  Illalla oli tokoreenit Leinolassa, mutta kaikilla oli takana reissua tai kisaa joten kovin paljoa ei saatu aikaiseksi. Herikin oli niin väsynyt ettei siitä ollut reenaajaksi. Otin sillä paikallamakuuta ja se onnistuikin oikein kivasti! Olin aika lähellä, maksimissaan kolmen metrin päässä ja välillä hilluin Herin ympärillä, pääsin jopa kiertämään sen taakse. Häiriöitäkin oli ihan mukavasti kun lapset pelasivat jalkapalloa ja pari pyöräilijääkin ohitti koirat. Myös se että toisten koirien omistajat menivät näkösuojaan aiheutti Herillä ihmetystä, mutta kertaakaan se ei makuulta noussut.

Tiistai-aamuna olikin sitten aika lähteä Laitilaan hoffileirille, ja aika menikin varsin nopsaan. Yövyttiin tyttöjen kanssa teltassa ja olin ottanut varmuuden vuoksi häkin mukaan jos neiti Hoo ei suostuisi nätisti teltassa koisimaan. Pelko oli turha, Heri oli heti ekan päivän jälkeen niin puhki ettei liikauttanut eväänsäkään kun vihdoin nukkumaan pääsi. Tainan vinkistä nukuin itse keskellä ja likat omilla puolillaan. Päivät tytöt olivatkin teltan lähellä naruissa, ja varsin mallikkaasti Herikin osasi käyttäytyä. Mitä nyt ilmoitteli kuuluvasti toisinaan ohikulkijoista, mutte kertaakaan ei itkenyt mun perääni tai pureskellut remmiä tai muuta epäsopivaa.

1706916.jpg
Pikkukoira nukkuu :)


Olin Herin kanssa peltojälkiryhmässä, ja ekat reenit olivat keskiviikkona. Herillä oli nameina NaturalMenua, mutta eväät meni heti vaihtoon kun neitokainen mässytti koko jäljen ajan varsin kuuluvasti happy0035.gif Esa Tapio totesikin että tässähän tulee ihan nälkä tuota kuunnellessa... Esa yskäisi pari kertaa ja Heri hätkähti ääntä, jolloin Esa kysyi että onko koira tottunut siihen että on väkeä mukana? Sanoin että normaalisti jäljestellään ihan yksiksemme mutta tätäkin ois reenattava...

Jäljen päätteeksi Esa kysyi että olenko varma että koira osaa jäljestää? Vastasin että samaa olen pohtinut, meneekö koira vain namien perässä vai jäljestääkö.

Sain siis tehtäväksi talloa uuden jäljen ja nyt sain ohuen ohuita nakin siivuja Anulta. Jäljelle piti myös laittaa tyhjiä pätkiä jotta nähdään että jäljestääkö Heri vai ei, eli 10 namia - 5 tyhjää - nami - 5 tyhjää jne. Kun ajoin Herillä toisen jäljen niin Esan kommentti oli "Ikävä kyllä sun koira osaa jäljestää"
happy0024.gif Ihan hyvä tietää.

Torstain jälki meni vähän paremmin kun oli nakkia nameina, mutta Heri "kanailee" eli nostaa päätä askeleelta toiselle eikä turpa kynnä maata. Nyt otin myös käyttöön loppupalkan (namipurkin) ja siinä maahanmenon, tää tulee nyt tästä eteenpäin ohjelmaan. Kanailu johtunee siitä että on mässytellyt niitä nameja jäljeltä eikä samantien nielaissut.

1706911.jpg
(Kuva: Titta Järvenpää)
Vasemmalla kouluttajana toiminut Esa Tapio.


Ennen iltapalaa Heri pääsi Deri-toopen kanssa kirmaamaan, ja Deri ihastui aivan täysin pikkutyttöön. Tarja oli sitä mieltä että Herillä saattaa olla juoksu alkamassa, niin innokas Mister D oli. Eli täytynee nyt odotella vielä tämä juoksu ja sitten vasta viedä lonkkakuviin...

1706909.jpg

Perjantain jälki tuli lyhyelle pellolle traktoriaskelilla, ja nyt Heri myös piti nokan huomattavasti paremmin maassa. Edistystä oli siis tapahtunut parissa päivässä. Motivaatio jäljestämiseen Herillä on melkoinen, se loikkisi kahdella koivella jäljelle jos saisi valita. Pitäis kyllä useammin päästä osaavien ihmisten oppiin, etten vaan onnistu pilaamaan Herin jäljestämisiä.

Lauantaina olikin sitten kotiinlähdön aika, ja ennen autoon pakkaamista Herhiläinen pääsi ensin kirmaamaan Kaapon kanssa ja sitten vielä uimaan. Neiti muuten oppi samantien hyppäämään laiturilta veteen
happy0024.gif

1706912.jpg

1706913.jpg

1706915.jpg
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita a'la Heri =)

Sunnuntaina olikin sitten taas Qiran vuoro esiintyä Agirodussa Teivossa, ja otin Herinkin luonnollisesti mukaan. Jouduin jättämään sen joksikin aikaa tolppaan kiinni, ja kun tulin takaisin niin muut joukkueen jäsenet kehuivat miten nätisti Heri oli aloillaan ollut, joten namin paikka. Odottelin puoleenpäivään hoffijoukkueen tuloksia joten Heri sai taas helppoa väsytystä, kotona ruoan jälkeen se painui sänkyyn nukkumaan ja on siellä vieläkin happy0024.gif En ole vielä ehtinyt laittamaan häkkiä pystyyn joten Heri päätti että toiseksi paras vaihtoehto on pehmeä sänky, kai se kyllästyi leirillä kovaan alustaan.

Ensi viikolla lähdetään kohti pohjoista joten blogi hiljenee jälleen hetkeksi, toivottavasti säät suosivat reissua
happy0024.gif