Perjantaina taas agireeneihin, ja tälläkään kertaa onneksi hyökkääjä ei ollut paikalla. Heri oli jo paljon reippaampi, mutta selvästi varautuneempi kuin sunnuntain tokoreeneissä. En oikein tiedä onko se nyt sitten pehmeä vai ei, se niin selvästi yhdistää tuon inhoittavan tapahtumaan agireeneihin, mutta paikkaa kohtaa ei kammoa muutoin ole? No, se paljastuu sitten aikanaan luonnetestissä

Ensin oli hyppyhajoitus, neljä hyppyä, kahden keskimmäisen rimat ristissä ja vika n. 35sentissä. Heri meni tämän ihan hienosti, eikä nyt onneksi enää väistänyt kouluttajaa. Myös Tiina kehui että Heri on selvästi reippaampi kuin edellisillä kerroilla.

Hyppelyiden jälkeen mentiin radalle, jolla jo riittikin pituutta ja mutkia ja pujottelukin oli puolestavälistä ilman kanaverkkoa... Herillä jäi heti alussa järki lähtöön, mutta ihan kohtuullisesti se eka kierros meni Kouluttajatkin naureskelivat kun Herillä oli niin valtavasti intoa, hyppi kuulemma kuin "Bimbo" Joo eihän tuolle voi kun nauraa, on se semmoinen höpsö

Sunnuntaina kävin talkoilemassa agilitykisoissa, ja kyllä vähän kauhistelin sitä ykkösen rataa... Ensinnäkin maneesissa on tilaa tuplasti enemmän kuin meidän reenihallissa, ja toisekseen radassa oli aikamoisia kiemuroita ja jekkuja. Sitten kun mennään ekaan kisaan niin kyllä se menee ihan harjoittelun piikkiin, samoin varmaan pari seuraavaa ennenkuin tulee kisakokemusta. Mikä taas sitten kuitenkin nostaa mun rimaa sen suhteen, koska kisaileminen aloitetaan kun en ihan kovin pitkää hylkyputkea halua mennä hakemaan. Ei ole varaa nääs

Ens agireenit jää reissun takia väliin, mutta torstaina ois möllikisat jonne olen vakaasti päättänyt mennä. Pari kertaa oon jo ollut menossa mutta molemmilla kerroilla oon ollut enempi vähempi kipeä. Kolmas kerta toden sanoo?

Ainiin, noutoreeni sujuu jo siten, että Heri seisoo - annan sille kapulan suuhun - peruutan parin metrin päähän - annan "nouda"-käskyn ja houkuttelen käsillä Herin mun luo - Heri istuu mun eteen kapula suussa Melkein pureksimatta Heri tuon jo tekee, tosin tänä aamuna tuli vähän siirrettyä (tunnari)kapulaa suussa paremmin. Noutona en uskalla tätä vielä aikoihin kokeilla ettei kapulan mälväminen taas ala.

Ja joo, se pitää vielä mainita että Herin bestis Kipi meni ja nappasi eilen voittajaluokan ykkösen 265,5pisteellä vaikka ruutu meni nollille!!!  Melkoinen otus tuo Kipi, ja kyllä se Merja vaan jaksaa olla ahkera ja aikaansaava ja taitava ja vaikka mitä! Ensi sunnuntaina parivaljakko starttaakin jo EVL:ssä! Aaltoja siis Merjalle ja Kipille Pieni alemmuuskompleksi iski jälleen kun me ei olla vielä edes aloitettu kisaamista, mutta onneksi saadaan sentään reenata näiden huippujen kanssa