Joulureissu Lappiin sujui oikein hyvin, pakkaset tosin vähän yrittivät purra tyttöjä tassuihin mutta paleltumilta selvittiin. Heri sai touhuta mielensä mukaan ulkona, ja kyllä sillä olikin aina ruoka-aikaan nälkä! Heri sai Qiran seuraksi ruoan kolme kertaa päivässä, aamulla ja illalla nappulaa (extraenergia sellaista) ja päivällä lihaa. Tuota eläintä ei saa lihomaan sitten millään, sinänsä ei ihme koska Qirakaan ei liho vaikka on leikattu vanha narttu Kai noille pitäisi ruoka-annoksia lisätä, päivittäin kun juoksevat vähintään tunnin tuolla metsässä. Toisaalta parempi hieman hoikka kuin pullea, joten suotakoon tytöille solakkuus
Herin touhuamisia on aina hauska seurata, kun sen päästi ulos niin se olisi ollut siellä vaikka yöhön asti. Löysi se lumen alta jopa patakintaan! Siinä missä Qira on mamin kainalokananen, Herppa on huomattavasti itsenäisempi ja keksii kyllä kaikenmoista puuhaa. Välillä naureskelin kun se tuntui kirmaaman näkymättömän kaverinsa kanssa
Kuvia ei Lapissa oikein saanut otettua kun valo ei siihen riittänyt, Ylistarossa napsin sitten Heristä muutamia kirmauskuvia:
Sievä ilme tytöllä
Vauhdilla mamman luo!
Jarrut hoi! Herpan sievä nokka
Sekä meno- että tulomatkalla käytiin Jaanan luona, iso kiitos taas vieraanvaraisuudesta! Puolivälissä matkaa on kiva pitää paussi mukavan seuran ja mainion ruoan parissa
Tänään sitten löytyi lattialta ruskea tippa. Hetken aikaa ihmettelin asiaa, ja sitten välähti ja syöksyin Herin hännän alle: jep jep, juoksut on vihdoin alkaneet! Nyt vaan vähän jännittää että koska seuraava juoksu tulee, hoffien pk-mestiksiin varmaan päästään mutta sapettaa suunnattomasti jos juoksut tulee juuri hoffien tokomestisten aikaan Noh, kisoja tulee uusia ja todennäköisesti leikkautan Herin jossain vaiheessa.
Torstaina lähdetään taasen reissuun, nyt vähän lähemmäksi eli Jämijärvelle mökkeilemään ja uutta vuotta viettämään. Rauhalliset vuodenvaihteet siis kaikille