Vähän sanattomaksi veti Heri tänään mamman, kolmas avoimen luokan koe ja kolmas ykkönen! Tää on erittäin harvinaista herkkua hovawartille Nooh, ykkösputki ei saa jatkoa voittajasta, ei sitä suotta kutsuta VOIVOI-luokaksi. Mutta nautitaanpa nyt hetken aikaa kun siihen kerran on aihetta

Koe oli siis Lempäälässä, tuomarina Marja Ala-Nikkola. Etusija kokeeseen oli gööteillä ja Levekiläisillä, ja meidän paikkamakuuryhmä oli hauska kun siellä oli Heri ja neljä gööttiä Kisan alkua jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa, luulin että oltais etuajassa ja hain Herin samantien kisapaikalle, mutta siinä menikin sitten puoli tuntia kun järjestäjät laskivat pisteitä ja jakoivat alokasluokan palkintoja. Heri sai makoilla sen aikaa mun jaloissa, ja se otti mun mielestä vähän turhankin rennosti... On meinaan valeraskaus vetänyt kaikki mehut neidistä, esim. lenkillä ei juuri lainkaan reagoi vastaantuleviin koiriin ja normaalisti on enempi vähempi terävänä.

Oltiin siis ekassa paikkamakuuryhmässä toisena, avoimessa yhteensä 10 koiraa. Heri meni toooosi hitaasti maahan, ja taas omituisesti vinoon. Paikkamakuusta pisteitä 8,5.

Paikallalöhöilyn jälkeen heitin Herin Ilkalle, ja kattelin sivummalla tokan paikkamakuuryhmän (siinä oli hoffit Cheri ja Säde) ja ekan koiran suorituksen. Vähän ennen omaa vuoroa hain Herpan, leikitin lelulla ja otin pikku kontaktireeniä. Kehään menin taas niin että Heri seuras sinne vapaana.

Seuraaminen taluttimetta 8,5 - Herillä katkes totaalisesti ajatus yhdessä kohtaa, ja muakin alkoi tässä jännittämään. Kun itse skarppasin ja kävelin reippaasti niin loppukin meni hyvin. Ja nyt teki kaikki perusasennot! Tuomari tosin ihmetteli että miten sillä voi olla niin hyvä ja suora seuraamisasento ja kuitenkin se tekee vinot perusasennot... Niinpä

Liikkeestä maahanmeno 9,5 - Ennakoi hivenen istumista, mutta meni hienosti suoraan maahan.

Luoksetulo 9 - vähän valu pysähdyksessä, sivulletullessa piti antaa pusu mulle

Seisominen 8,5 - lähdin liikkeelle vähän hätäisesti, sanoin valmis vaikkei Heri ollut, lähtö siis epäonnistui. Itse seisominen ihan ok

Noutaminen 9,5 - taas hypähti pusuttamaan sivulletullessa, mutta eipä purrut enää kapulaa tippaakaan! Tän liikkeen onnistumista ei voi liikaa hehkuttaa, ois pitänyt kuvata niitä alkureenejä mistä lähdettiin, kapula lähes päreinä... Ja nyt ei pure yhtään!! Vuoden verran siinä meni, mutta periksi ei kannata antaa

Kauko-ohjaus 9 - tää jännitti tosi paljon, Heri kun tuntui niin vetämättömältä. Olin ihan varma että se ei nouse, mutta nousi se ja hienosti nousikin! Piste meni siitä että meni hitaasti maahan.

Hyppy 10 - se meni just niinkuin pitikin, ja nyt pidin jalkanikin paikoillaan Heri meni taas vähän vinoon, mutta tätä on reenattu (ja tullut pahemmastakin kulmasta hypyn kautta) joten nyt luotin Heriin ja annoin oikean käskyn. Hyvä me!

Kokonaisvaikutus 10 -

Sitten jäätiin "hetkeksi" odottelemaan, mulla kun oli Piffien hakuesittely sovittu kolmeksi. Näytti kuitenkin siltä että ehdittäisiin hyvinkin katsomaan koko avoin luokka, ja päätin että katson ainakin hoffit jotka oli loppupäässä. Kisan edetessä kävi kuitenkin selväksi että 1-tuloksia ei tänään ihan niin vain heltiäkään, ja viimeisen koirakon jälkeen selvisi että Heri on ainoa 1-tuloksen saanut Pitihän sitä sitten palkintojen jakoon jäädä, joten pikkusen myöhästyttiin hakureeneistä... Onneksi ilma oli mitä mainioin.

 

 

Palkintojenjaosta kaasuteltiin sitten Siivikkalan kautta Piffien hakureeneihin, ja oli varsin onnistuneet reenit kaikinpuolin! Päteviä ja fiksuja koiria kaikki, olipas helppoa toimia kouluttajana kun koirat tekee just niinkuin pitääkin

Herille otin aika helpon rullareenin, mm molemmissa kulmissa peittojen alla piilossa. Ensin lähetys vasuriin, matkalla kompostikehikko mille Heri ei lotkauttanut korvaansakaan, vaan oli selvästi saanut jo hajun maalimiehestä. Tuntui että se taas viipyilee siellä ja pelkäsinkin että tulee taas ilman rullaa... Vaan kohta pikkukoira kirmaa mua kohti - rulla suussa Jes!!

Toka pisto oikeelle, nyt ei kestänyt ihan niin kauaa ja taas tuli rullan kanssa, KYLLÄPÄ OLIN HUOJENTUNUT!! Vaikkei se edellisen reenin rullahomma mikään iso katastrofi ollut niin myönnän että pikkuisen iski paniikki... Lopuksi Merja meni vielä Herin nähden piiloon, tässäkään ei ongelmaa. Eli nyt suorapalkat pois, superherkut maalimiehille, ja max neljä pistoa. Toivotaan että siellä hoffimestiksissä ei tue mitään omituisia aivopieruja tai muita ja että edes yksi maalimies nousisi...

Nyt tarviikin alkaa virittäytymään pk-tottikseen, eli suoraa ja vauhdikasta luoksetuloa, hyppyä ja A-estettä ja eteenmenoa. Onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa, pitäis ainakin yhdelle vieraalle kentälle päästä reenaamaan.

Loppuun vielä isot kiitokset Jaanalle, Heri on kyllä kerrassaan suloinen pieni otus Mitähän kaikkea se vielä keksiikään...