Keskiviikkona päätin että lähden Herin kanssa kaksin metsään, saa hepsakoida siellä niin että ilta sujuisi kotona mahdollisesti vähän rauhallisemmin. Vähän podin huonoa omaatuntoa Qiran puolesta kun se joutuisi jäämään kotiin, tosin päätöstä sitten helpotti kun kotona käydessäni huomasin että se on taas harrastellut omaa akrobatiaa häkin kanssa ja syönyt verkkatakin taskut tyhjiksi nameista...

Suuntasin siis Herbiilin kanssa Lihasulaan, ja mennessä satoin niin lahjakkaasti ettei eteensä meinannut nähdä. Onneksi sade väheni kun pääsin perille ettei tullut ihan turhaa lenkkiä. Metsässä oli tosi hauskaa olla Herin kanssa, en mennyt polkuja pitkin vaan käppäilin siellä täällä. Heri pysyi koko ajan mukana ja olikin kerrankin todella rentouttavaa olla lenkillä koiran kanssa kun ei koko aikaa tarvinnut katsella ympärilleen että onko joku marjastaja/sienestäjä myös liikkeellä. Mustikoitakin tuli syötyä melkein maha täyteen, ja Herille maistui myös :) Se syöksyili aina kohti kun kumarruin ottamaan mustikoita, tarvinee opettaa se ottamaan itse marjat puskasta ;) Aika notkea ja ketterä tyyppi tuo pentu, pysyi todella mainiosti mukana vaikka välillä kiipeilin "vaikeassakin" maastossa.

Kotiin tullessa se oli sen verran puhki että pääsin Qiran kanssa pienelle kävelylle, ja ainakin tänä iltana jäi ruoan jälkeiset hepulit vähemmälle :)