Meilä oli keskiviikko-iltana tokoporukan reenit, ja alussa sai Heri leikkiä villakoiranpentu Tytin (parisen viikkoa Heriä vanhempi) kanssa. Siinä tuli todettua että on aika tomera tyttö, ja sanoinkin että halusin erilaisen koiran kuin Qira ja vaikuttaa siltä että toiveeni on kuulut :) Heri on todella vilkas, kohtuullisen kovan tuntuinen ja välillä aika ärhäkkä pakkaus :) Erimielisyyksiä meillä ei onneksi ole vielä juurikaan ollut, välillä Heri yrittää saada tahtonsa läpi mutta toistaiseksi en ole antanut periksi. Luottamus on ainakin tässä vaiheesa kohdallaan, jos annan Herille jonkun herkun niin se saa syödä sen rauhassa, muutaman kerran olen sitä silitellyt mutten missään nimessä mene ottamaan siltä mitään pois. Yksi ilta olin ihan "otettu", kun Herppanalla oli luu ja se vaelteli se suussa ympäri kämppää. Sitten se kinkesi itsensä luun kanssa sohvalle ja tassutteli muina koirina mun syliin ja jäi siihen tyytyväisenä syömään luutaan 8) IHANA :D

Niin ne reenit, otin Herillä maahanmenoa joka aiheuttikin ihastusta muissa kun Heri menee suorilta jaloilta maahan :) Sivulletulon näytin myös ja kontakti oli taas kohdallaan. Vikana juoksuttelin Heriä makkararingissä, jostain syystä Anne oli hivenen mieluisampi kuin Piia, molempien luokse meni kuitenkin reippaasti evästelemään.

Torstai-aamuna ajelin molempien koirien kanssa Niihamaan, ja Qiran reenien jälkeen tein Herille nyt kunnon jäljen. Pohja ei ollut mun mieleeni; nurmikkoa ja hiekkaa mutta päätin kuitenkin testata pikkukoiran taidot :) Pituutta oli n. kymmenisen metriä ja joka askeleella turvotettu nappula, lopussa vähän enemmän. Qira oli sitä mieltä että tää on mun juttu ja se ois kovin mielellään jäljen ajanut, tarvii sillekin tehdä tän viikon aikana jälki tai kaks että pääsee toteuttamaan itseään... Herillä oli heti selvät sävelet siitä mitä oltiin tulossa tekemään, se pyrki sylissä jo kuono pitkällä alas. Neiti lähti yllättävän nätisti ajamaan jälkeä, pari kertaa tarkisti sivulle ja kerran meinas lähtee takasinpäin, ei ollut moksiskaan kun käänsin sen oikeaan suuntaan, nenä ei noussut maasta kertaakaan!!! Loppua kohden parani selvästi joten nyt voi jo makkararuudut jättää pois ja alkaa tekemään kunnon jälkiä.

Jäljen jälkeen otin taas maahanmenoa (nyt tarjoaa sitä jo siitä että haistaa makupalan kädessä!!) ja metalliesineen noutoa :)