Vein likat illalla sitten metsälenkille Niihamaan, sellaiselle reitille missä Heri ei ole vielä ollut (onneksi noita uusia paikkoja piisaa), ja sitä ennen kävin kahluuttamassa Qiran. Heri oli ensin ihan ihmeissään kun Qira käppäili vedessä, Heri kurkotteli rannalta (oli vähän jyrkkää) mutta ei kuitenkaan mennyt. Sitten se vaan yhtäkkiä päätti loikata Qiran päälle ja tietäähän sen miten siinä kävi :D :D Pentu räpiköi rantaan, istui siinä ja nuoli itseään kuin kissa vähän hölmistyneen oloisena. Eipä siinä kauaa mennyt kun se loikkasi järveen uudestaan, ja kolmannella kerralla se jo räpiköikin tovin ennen rantautumista.
Uimareissun jälkeen mentiin metsään käppäilemään, pidin huolen että koirat tuli mun perässä eikä toisinpäin ;) Kiipeiltiin myös kiville ja kannoille, hienosti pikkukoira punnertaa mun ja Qiran perässä eikä piittaa esteistä. Metsäilyn jälkeen mentiin Niihaman vesihiihtokeskukseen uiskentelemaan (tai siis koirat meni), ja nyt Heri polski Qiran vierellä (joka siis edelleen vain kahlaili mutta oli jo tosi syvällä) ihan täydestä sydämestä :) Täytyy viikonloppuna taas mennä Katin luokse, siellä kun on niin hyvä ranta että voisin itse mennä edellä ja Heri perässä.
Keskiviikko-aamuna mentiin Niihaman pk-kentälle, ensin otin Herin autosta että pääsee ihan itteksensä taas tutustumaan uuteen paikkaan ja kovasti kiinnostunut oli suojelupiiloista ;) Qira sai sitten riekkua pallon kanssa Herin ihmetellessä touhua:
Herikin yritti juosta Qiran mukana mutta vielä ei oikein vielä pikkujalat pysy mukana :)
Töissä mulla olikin sitten nuutunut pentu, yks vanha tuttu kävi ostoksilla joten siksi aikaa nostin Herin pöydälle lääpittäväksi, eläinlääkärin reissua silmällä pitäen :)
Toivottavasti säät jatkuu yhtä aurinkoisina niin pääsen uittamaan Heriä ja mahdollisesti itsekin voisin mennä mukaan... Onneksi Heri on niin pieni ettei mun tarvi mennä pitkälle kun se jo ui ;)
