Lauantai 15.12. Pentuagility
Lauantai-aamuna oli taasen pentuagilityä, ja toden totta tämä on pikku tytsyn laji =) Ei voi pentu olla onnellisempi kuin päästessään esteiden kimppuun, Heri oli ihan täydellä sydämellä touhussa mukana ja ihan innoissaan näytti että "kato, mää osaan!!!" =) =) =)

Reeneissä oli kolme suorituspistettä: hyppy (kaks estettä peräkkäin), puomin alastulo ja putki. Lisäksi oli uutena pussi jossa kouluttajat auttoivat. Hypyt sujui jo todella hyvin, ja mikä parasta: Heri osaa odottaa paikoillaan käskyä vaikka siirryn sen sivulta pois! Jätin sen istumaan ja Heri oli kärppänä menossa namiläiskälle, malttoi todella hienosti kun otin kaksi askelta sivuun ja lähti vasta luvalla etenemään. Kerran meni koira ihan Herin vierestä, Hoo vilkaisi sitä ja sitten taas tiukka tuijotus mun silmiin "Päästä jo!" :)

Puomi oli maksipöydän päällä ja minipöytä oli siinä vieressä helpottamassa koiran pääsyä, Heri hoksas heti "Mää tiärän!!" ja loikkasi minipöydän kautta maksipöydälle ja siitä puomi alas :D Höpöliini. Seuraavilla kerroilla ohjasin se pöydille ja odotin että ottaa katsekontaktin ennenkuin annoin luvan lähteä puomille.

Pussi oli Herin mielestä tosi hauska, Saara piteli Herppaa pussin menoaukolla ja toinen kouluttaja piteli pussin suuta auki mun kuikkiessa sisälle. Heri tuli tyypilliseen tapaansa sata lasissa, ja aika pian päästiinkin siihen että pussin suu oli alhaalla ja Herppa vaan puskee sieltä läpi :) Pikkukoira oli tosi rohkea ja reipas.

Putki sujui vähän liiankin vauhdikkaasti, kerran Heri jopa varasti sille. Seuraavilla kerroilla olin tarkempi ja odotin sitä katsekontaktia ennenkuin annoin luvan suorittaa esteen.

Agiliitojen jälkeen lähdettiin puolentoista tunnin lenkille Lihasulaan, ja juoksutin koiria poikkeamalla vähän väliä pois polulta ja menin metsään rämpimään.

Illalla tytöt olivat peräti 8 tuntia keskenänsä, eikä oltu tehty mitään pahoja!! Pari päivää sitten Heri oli pöydältä ottanut kolme kynää ja tuunannut ne käyttökelvottomiksi, vahingosta viisastuneena en jätä enää yhtään mitään pöydälle (paitsi tabasco-lautasen).

Sunnuntai 16.12. tokoa ja metsää
Sunnuntaiaamuna Merjan & Kipin kanssa navetalle, Heri on seota aina sukissaan kun otettaan Kipi mukaan kyytiin, onneksi sillä on turvavaljaat niin pysyy kohtuullisen hyvin takapenkillä :)

Ennen tokoa sählättiin taas agiesteillä, otin Herillä kahta hyppyä peräkkäin, putkea, ja puomi mentiin kokonaan!! Heri meni sen todella hyvin, pelkäsin koko ajan että tippuuko se mutta eihän tuo, varmasti asteli ja lopussa otti hyvin kontaktin kun namilätkä oli odottamassa :) Huh!

Tokoilu aloitettiin paikallaoloilla, ja päätin ottaa Herillä vastedes istumista. Paikkamakuuta alan reenaamaan kotona mutta kimppareeneissä otetaan istumista. Heri pysyi tosi hienosti paikallaan, vaikka Merja "häiriköi" vinkulelulla :) Menin parin askeleen päähän ja palasin, menin Herin toiselle puolelle ja takaisin jne.

Seuraavaksi otin metallinoutoa ja hyppyytin Heriä matalan hypyn ylitse, aikas hienosti pikkukoira ymmärsi mitä ajoin takaa ja sillä oli niin kivaa, niin kivaa. Hyppelyiden jälkeen otin tasamaanoutoa metallilla, istutin Herin mun viereen, heitin kaupulan, odotin että Hoo katsoo silmiin ja annoin käskyn. Salamana metallin kimppuun ja mahdollisimman nopeeta takaisin :) Pari kertaa otin tän ja sitten leikittiin, tosin Merja totesi että "aika hyvät hermot tolla sun pennulla kun noin sitä paineistat eikä se ole moksiskaan", eli suomeksi: ei ihan noin ;) Herillä siis oli metalli suussa, otin sen laipoista kiinni ja ängin oman naamani Herin kuonoon kiinni ja ärisin sille. Heri vaan tiukensi otetta ja ärisi takaisin, kiwaa :)

Riekkumisen jälkeen rauhoituttiin seuraamaan, ja kyllä sitä jaksaa ihmetellä pikkukoiran kykyä nollata tilanteet kun seuraavassa hetkessä on aivan rauhassa ja skarppina. Reenattiin samallalailla kuin viimeksi, eli kaksi askelta seis. Nyt meni jo aikas loistavasti, mulla oli oikeat namit mukana ja itse olin kärryillä siitä mitä tehdään ;)

Alo-hyppy sujuu aina yhtä varmasti, nyt liikuskelin vähän ja palkkasin Herin kun pysyi yhä paikoillaan, tässä vois jo alkaa pikkuhiljaa siirtymään Herin sivulle / kiertämään sen ympäri.

Yksi (huom yksi!) jättöharjoitus tehtiin, viime kerrasta oppineena jätettiin todella siihen yhteen todella onnistuneeseen suoritukseen. Merja piteli Heriä ja kävelin n. viiden metrin päähän, käännyin Heriä kohti jolloin se huokaisi ja sitten menin takaisin. Hyvä hyvä.

Otettiin vielä loppuun maahan-seiso, ja Merjan vinkistä jätin namit pois maahan houkuttelusta koska muuten huomio kiinnittyy liikaa epäolennaiseen... Yksi aivan kertakaikkisen supersuoritus saatiin aikaiseksi, Heri nousi niin upeasti maasta seisomaan että meinas multa tippua silmät päästä! Tämäkin ois hyvä kotireeni, nyt tarvii tehdä kirjallisena uudenvuodenlupauksia.

Tokoilujen jälkeen lähdettiin Piffien metsäreeneihin, ja Heri pääsi esineruutuun. Kaarina vei Lemmu-lehmän n. kymmenen metrin päähän ja lähetin Herin hakemaan: suoraan lelulle ja suoraan takasin, miten jollain voikin olla noin kaamee vauhti!! Toka harjoitus meni vähän pieleen kun Heri ei hoksannut lähteä tarpeeksi kauaksi, mutta vika harjoitus oli taas oikein onnistunut. Heri myös leikki Kaarinan ja Jennin kanssa, ja hienosti leikkikin, Lemmusta ei irroitettu :) Kun muistaisi niin leikittäisi enemmän ihmisten kanssa...

Sitten kuvailtiin pikkukoiraa kun tulee jo 7 kuukautta eloa täyteen. Minna myös lääppi Herin eikä Hoo ollut moksiskaan.

7kuukautta mittarissa!
Oon harmitellut kun aika kuluu kuin siivillä eikä Heri osaa vielä mitään, mutta kun asiaa aloin miettimään niin osaahan se!
Heri osaa odottaa lupaa:
 - saa tulla autosta
 - saa tulla ulos ovesta
 - saa alkaa syömään
 - pääsee moikkaamaan kyläilijöitä

Heri osaa käsimerkistä:
 - istua
 - seisoa
 - mennä maahan
 - tulla sivulle

Heri osaa suullisesta käskystä
 - tulla luokse
 - hypätä
 - mennä putkeen
 - mennä autoon
 - mennä häkkiin

Tämän lisäksi Heri antaa leikata kynnet tosi nätisti, pesu onnistuu, samoin harjaaminen ja vieraat ihmiset saa lääppiä niin paljon kuin sielu sietää. Myös esineen noutaminen ja jäljestäminen onnistuu, autossa matkustetaan nukkumalla, agilityesteistä osataan suurin osa ja muutenkin elämä on kivaa :)

Murinasta vielä
Annoin yks päivä taas koirille herkkuluut ja Heri meni häkkiin syömään luutaan. Menin melko pian namin kanssa Herin luo, ja mitä tekee tyttö tällä kertaa: heiluttaa mulle häntää :) Kävin Herin luona aika monta kertaa ja joka kerta vein sille herkun ja välillä koskin luuhun, Herillä ei ollut mitään sitä vastaan. Kun lopulta otin luun kokonaan pois annoin isomman purtikun. Nyt en enää häiriköi sitä tuon luun kanssa vaan saa syödä rauhassa, ja kun otan luun pois niin annan sille isomman herkun.