Pikku-Hoo osaa tulla sivulle!! Ilman käsimerkkiä!!
Että voi ihmisellä olla pienet ilon aiheet :) Olin siis reenannut sivulletuloa sisällä ja ulkona niin että siirryin askeleen parin sivuun ja annoin käskyn. Nyt tänään kokeilin samaa agireeneissä ja Hoo tuli sivulle, ja nopsaan tulikin! Iso kiitos Merjalle, joka muistutti että seuraaminenhan on siirtymistä perusasennosta toiseen... Noh, (harmaantuva) blondi pisti pari hernettä hommiin ja totesin että miksi käytän "seuraa"-sanaa kun "sivu" voi olla se punainen lanka. Ja näin se homma lähti luistamaan :)
Joo, ja sitten illan agireeneihin, joissa on myös ilon aihetta vaikka muille jakaa
Eka reeni oli valssausta, eli kolme hyppyä, putki ja hyppy. Otin varman päälle Herin jättämisen ja kävin palkkaamassa sen pari kertaa. Sitten vauhtiin... ja vauhdilla mentiinkin rata läpi ihan täydellisesti!! Pallo lensi palkaksi lopussa ja meikä meinasi pakahtua onnesta :) Oli niin hieno fiilis kun yhteistyö pelaa pikkukoiran kanssa.
Puomia harjoiteltiin myös, ja tätähän en ole uskaltanut ottaa Herin kanssa ollenkaan sen jälkeen kun se pentuna kolmeen otteeseen tippui puomilta... Noh, Heri meni tyypilliseen tapaansa vailla järjenhiventä ja me yritettiin Saaran kanssa roikkua mukana, aika huonolla menestyksellä :) Hoo pinkoi alasmenokontaktinkin lätkälle sellasta vauhtia että olin lentää turvalleni. Kun myöhemmin otin yksinäni (en tosin meinannut uskaltaa) kontaktin niin että päästin Herin vapaana sille niin puomihan sujui ihan kommelluksitta! Ja alasmenokontakti oli aika mainio, vauhdilla lätkälle ja odotti tosi kauniisti lupaa päästä pois :)
Pujotteluun otin myös pallon (kun koin tässäkin ahaa-elämyksen, eli vaikka Qira ei palloista välitä niin Herille ne on ihan ykkösjuttu) palkaksi ja neitihän meinasi mennä pujottelun kuin tekijä konsanaan! Lähtö pitää vielä näyttää tarkkaan mutta sitten mennään eikä meinata.
Rengas sujuu tosi hyvin, vaikka se onkin pelkkä rengas ilman kehikkoa. Heri sukeltaa vauhdilla läpi eikä sille tarvitse edes näyttää oikeaa kohtaa vaan se menee epäröimättä reiästä läpi vaikka toisella puolella onkin namilätkä. Otin tässä myös sivulle-tuloharjoituksen, eli ensin sivulle ja sitten lupa mennä renkaalle :)
Mitähän vielä... Siinä ne reenit sitten olikin, Heri painoi sata lasissa paitsi silloin kun laitoin sen odottamaan kun tutustuttiin rataan, silloin se istui tai makasi tyynenä paikallaan. Tälläkään kertaa ei flyball-reenit haitanneet. Ja kun reenasin Herillä odottamista ja menin aidan toiselle puolelle, ja takana metrin päässä riekkui toinen koira niin neiti vain vilkaisi taakseen ja sitten taas tuijotti mua =) Ihme otus, on niin ihanaa kun se tykkää touhuta mun kanssa eikä lähde riekkumaan kavereiden luo
