Sunnuntaina käytiin tokoilemassa Merjan ja Keijon kanssa, ensin otettiin paikallaolot. Heri pysyi aika hyvin maassa (olin ihan lähellä), kotona ollaan otettu jo kahden minuutin paikallamakuita. Lopussa Heri vähän kyllästyi ja nousi ylös, sillä oli vähän liikaa virtaa kun lauantaina oli ollut pitkään yksin kotona kun me seikkailtiin Qiran kanssa Nokian näyttelyssä.

Otin pitkästä aikaa ruutua, Merja vei ruutuun namilätkän ja sen päälle nakinpalan. Ruutu-käskyllä Heri lähti hippulat vinkuen suoraan eteenpäin ja Keijo naureskelikin Herille. Pidensin pikkuhiljaa matkaa ja lopulta lähetin yli kisapituudesta ja samaa vauhtia ampaisi. Tokavikalla kerralla olikin tyhjä namilätkä, ja Merja sanoi että juokse sen perään heti palkkaamaan. Nauroin että ai ton perässä pitäis vai juosta happy0035.gif Lähdin siis samantein Herin perään ja ehdin ihan hyvin palkkaamaan sitä. Vikalla kerralla oli taas nami lätkällä, eikä Heri epäröinyt yhtään mennä ruutuun. Hieno otus happy0024.gif

Juoksu ei ole vieläkään alkanut enkä oikein jaksa niitä edes kyttäillä. Heri kyllä merkkailee ihan kiitettävästi, ja hoffileirillä Deri oli sitä mieltä että juoksut alkaa ihanhetinyt. Mutta ei kun ei, muuten ei haittaa mutta haluaisin viedä tuon neitokaisen lonkkakuviin niin tietää miten paljon sen kanssa uskaltaa sählätä. Metsässä tuo viilettää kuin pieni sähikäinen, joten sen perusteella ei pitäisi olla mitään vikaa. Mutta eihän näistä aina tiedä...