Eilen taas pitkästä aikaa agilityreenit, Heri oli jo autossa into piukeella kun huomasi minne tullaan Agilitykouluttaja ei sitten saapunutkaan odottelusta huolimatta paikalle (onneksi mitään ei ollut sattunut, syy selvisi seuraavana aamuna) joten piti pitää omatoimiset reenit. Tehtiin pikku radanpätkä, jonka Heri selvitti yllättävän hyvin! Ilkka oli mukana kuvaamassa (kiitos!) mun digikameralla, ja oli varsin opettavaista munkin nähdä miten liikun siellä radalla... Mielestäni juoksin mutta on toi mun meno aika jäykän näköistä Heri onneksi pinkoo menemään kuin pieni eläin.
Pari kommenttia: puomin jälkeen on namilätkä ja sen takia Heri jää sinne vähän norkoilemaan, samoin A-esteellä (johon rata päättyi). Pujottelu oli aika makee, tajusin putken kohdalla että Heri tulee sieltä kuin ohjus ja jään taakse joten kokeilin vaan lähettää sen takaa pujottelulle, ja sehän meni !!! Mahtavaa Pujottelussa on vielä kanaverkot, en oo uskaltanut ilman niitä ottaa mutta neidillä alkaa kyllä tekniikka olemaan melko hyvin hanskassa joten ehkä vois joskus kokeilla... Pitäis reenata joka päivä tota pujottelua niin edistystä tapahtuis, mutta näillä bensanhinnoilla (ja budjetilla) ei navetalle joka päivä ajella Ja mulla on muuten käskyt aika lahjakkaasti myöhässä tolla radalla.
Sitten otettiin pussia, joka oli Herin mielestä aika hauska Pussin päässä taas namilätkä jotta saa Herin etenemään suoraan, vauhtiahan sillä on ihan omasta takaa
Loppuun sähellettiin pujottelun kanssa Hyvin on koira hallinnassa kun pitää hännästä napata kiinni Jos teidän koneelta löytyy kaiuttimet niin pääsette ihailemaan mun rääkäsyä kun Heri sinkoaakin pujottelun ohi ja yrittää varastaa namilätkälle... Ja sen jälkeen pikkukoira menee pujottelun väärinpäin, nolona kun ei tajunnut miksi karjuin sille. Ja kerran neiti juoksee kanaverkkoa päin Mutta se ei meidän Herppaa hidasta Heri on muuten ihana kun se esteiden välillä ei lähde omille teilleen vaan on vasemmalla sivulla ja "seuraa"
Otin muuten navetalla kouluttajaa odottaessani vähän seuraamista, liikkeestä seisomisen ja maahanmenon ja sivulletuloa. Ja istumasta seisomaan nousua ollaan nyt harjoiteltu, sillon kun Heri hoksaa mitä pyydän se tekee sen tosi hienosti, mutta välillä iskee blondius ja se vaan istua tillittää Otin myös kapulan pitoa ja kuten arvelinkin, taas mälvättiin... Pari pitotreeniä ja suukin rauhoittui. Kun tää sujuu nyt kotona niin hyvin niin täytyy seuraavaksi siirtyä pihaan ja sitten kentälle ennenkuin alan pidentämään pitoaikaa.
Ainiin, Herillä on hauska tyyli leikkiä tolla motskupatukalla, sen on pakko hakata sillä itseään Tekee samaa narupallojen kanssa, se on OUTO
ps. Tuli tässä vielä mieleen että löytyisiköhän Herin blogin lukijoista halukkaita Agirotuun? Möllijoukkueeseen meinaan