Ja heti alkuun meidän viikonlopun kouluttajan kommentti jonka sain sähköpostilla leirin jälkeen:
Eritysmaininnan saa kyllä ohjaaja! Osaat rauhallisella otteella ohjata koiraasi, turhia"hötkyilemättä"! 

Ois kyllä ollut hienoa kun ois saatu videoitua tuo meidän suoritus, oisin itsekin nähnyt oman toimintani.

Mutta joo, tämän päivän reeneihin. Aamusella käytiin tokoilemassa Merjan, Keijon ja Annen kanssa. Aloitettiin paikkaistumisella joka ok. Paikkamakuussa Herppa alkoi nuuskimaan maata, ja kun toruin ja lähdin kävelemään kohti niin nousi istumaan. Kerpele. Sen jälkeen oli rauhassa, ja kävin jopa piilon takana äkkiseltään ilman että Hoo edes huomasi mitään Täytyy nyt uskaltaa tätäkin vähän edistää, ylemmissä luokissa on paikkamakuu piilossa ja pk-puolellakin voittajaluokassa. Olin muuten liikkurina muille ja Heri makoili sen ajan ihan ok.

Seuraavaksi otin kokeenomaisesti jäävät ja luoksetulon. Maahanmeno oli ok, tosin sais olla ripeämpi. Luoksetulo myös ok, istui eteen mutta vähän turhan kauas. Seisominen myös ok, mutta ois saanut olla terävämpi. Otin vielä narupallolla luoksetuloa ja maahanmenoa ja muuten vaan hillumista.

Tokoilujen jälkeen sain inspiksen lähteä jäljestämään, joten tuumasta toimeen. Menin läheiselle nurmipellolle, jossa oli aika paljon voikukkia. Oli melkoinen tuuli joten vähän arvelutti että mitenköhän tää menee. Tein aika lyhyen jäljen, kiemurtelevan ja kaksi purkkia, toinen välissä ja toinen lopussa. Heri oli aika puhki tokoreenien jälkeen, mutta jälki sujui oikein mainiosti Häntä ei noussut kertaakaan vaikka välissä oli namittomia pätkiä. Jälki itsessään oli vähän nokkimista, en tiedä oliko muurahaiset eväiden kimpussa? Ekalla purkilla Hoo pysähtyi pohtimaan, pidin narua vähän tiukalla mutta ei Heri yrittänytkään jatkaa jäljestämistä. Pienen tuumauksen jälkeen Heri meni maahan! Hieno koira! Matka jatkui, ja jäljen lopussa olevalla purkilla Heri meni nopsemmin maahan. Jäi oikein hyvä fiilis, Herin täytyy siis olla väsynyt kun mennään jäljestämään, muuten mua viedään kuin litran mittaa...