Pikkukoiralta alkoi lähtemään karva mikä kertoo siitä että juoksu on tulollaan. Korvattomuus ja jästipäisyyden kohoaminen potenssiin kolme kielivät myös tästä. Hyvään saumaan ne meidän kisat tuli, nyt ei välttämättä ykköstuloksilla juhlittaisi. Tai sitten Herin vallattomuus johtuu siitä että säännöllinen reenaaminen on jäänyt oikeastaan jo Terviksen jälkeen aika vähälle?

Sunnuntaina 16.8. olin tokokisoissa hommissa abuot 7.30 - 19.30, tytöt joutuivat olemaan autossa koko tän ajan Onneksi pääsin ulkoiluttamaan niitä pariin kertaan että ihan makoiluksi ei koko aika mennyt. Mulla iski joku mahatauti joka kesti oikeastaan koko seuraavan viikon, maha oli kipeä keskiviikkoon asti ja vasta perjantaina uskalsin syödä jotain muuta kuin liemiruokia...

Maanantaina 17.8. Heri pääsi esimerkkikoiraksi mun vetämälle tokoryhmälle, näytin kontaktia, seuraamista ja loppuun leikkimistä. Herillä oli hauskaa, eikä se noteerannut mitenkään tuijottavaa ihmisryhmää Reipas typsy! Reenien jälkeen en jaksanut vatsavaivojen takia mennä Tavesin reeneihin ja podin huonoa omaatuntoa koirapolojen puuhattomuudesta...

Keskiviikkona 19.8. oli pitkästä aikaa raunioreenit, ja huolimatta kurjasta olosta raahauduin paikalle. Mikä olikin ihan hyvä asia kun meitä oli vain neljä reenaamassa. Meidän hieno hakuporukka alkaa uhkaavasti kutistumaan - Tuula asuu toistaiseksi muualla, Tiia lopetti ja Pia on sairaslomalla. Pari ihmistä käy aika epäsäännöllisesti reeneissä joten me vakituiset neljä ollaan enää jäljellä.

Huonosta olosta kieli se että kun menin yhteen mökkiin piiloon niin siellä istuessani ihmettelin että keikkuuko tää mökki Herillä otin kaks molaria, eka oli helppo avopiilo ja Heri ampu sinne suoraan ekalla lähetyksellä. Toista joutui etsimään vähän enemmän, Janne oli mökin sisällä piilossa (mökin ovi auki) eikä Herillä moisia piiloja ole mun mielestäni ennen ollut. Heri sai aika nopsaan hajun mutta paikantamiseen meni tovi. Herppa meni reippaasti sisälle ja vaikka sitä selvästi vähän ujostutti sisällä (häntä oli aika alhaalla) niin se söi kaikessa rauhassa herkut. Hyvä reeni, ja hyvin oli Herillä mielessä rauniohommat.

Raunioiden jälkeen oli sitten pakko mennä agilityreeneihin kun on niin monta kertaa jäänyt väliin. Herillä oli vähän turhan paljon energiaa ja lähdöstä ei meinannut tulla yhtään mitään. Meidän piti startata ekana, mutta lähtöhässäkän takia (Heri varasti koko ajan eikä mulla ollut mitään kontrollia siihen) annettiin vuoro tokalle. Sen jälkeen uus yritys mutta ei onnannut ja piti päästää kolmas koira menemään ennen meitä. Tässä välissä teinkin sitten odota - harjoituksia ja kun meidän vuoro vihdoin taas koitti niin nyt neiti suvaitsi pysyä paremmin paikoillaan. Itse rata ei mennyt kovin hyvin joten jouduttiin vielä uusimaan se kun minikoirakot oli menneet radan.

Toka rata menikin jo paremmin, kouluttajan kehoituksesta juoksin taas lelu kädessä radan. Olosuhteet alko olemaan aika vaativat kun kello oli yli kymmenen ja pimeys laskeutui. Ens viikosta lähtien reenataankin onneksi seitsemästä kahdeksaan ja kun alkaa tulemaan liian pimeetä niin siirrytään jälleen navetalle.

Torstaina 20.8. mentiin Haksun Merjan kanssa polkaisemaan jäljet Kaukajärven nurmikolle. Tein Herille aika lyhyen jäljen, väliin yks purkki kepin kera ja loppuun toinen. Alku oli melkoista sähläystä ja mun mielestä Heri hukkas kerran jäljen (tai ainakin minä hukkasin...). Nyt en enää antanut suullista käskyä maahanmenoon vaan odotin että Herppa menee itsekseen maahan, ja menihän se.

Perjantaina 21.8. käytiin sitten Minnan kanssa jäljestämässä, jälki oli jotain parisataa askelta pitkä, neljä välikeppiä (yhden alla purkki). Yhden kepin Heri ilmaisi aivan superisti!! Muut oli vähän sitä sun tätä, ja yhdellä ois halunnut väkisin jatkaa eteenpäin. Tajusin jälkeä tehdessäni että itseasiassa ne kepit on aika hajuttomia? Eli ne on mulla autossa muovipussissa mistä otan ne reeniliivin taskun ja lykkään jäljelle. Ens kerralla koitan muistaa ottaa kepit hajustumaan käteen ja katson onko tällä vaikutusta. Meinaan yhtä keppiä pidin kädessä enkä oo ihan varma oliko se just se keppi minkä Heri ilmaisi tosi hienosti.

Illalla päätin sitten uskaltautua kokeilemaan noutoa, vaikka se melkoinen mörkö onkin ollut Herin nakertelujen takia. Ei voi muuta todeta kuin että luojan kiitos tuo otus on kovapäinen eikä ota nokkiinsa mun hermostumisista!! Mulla meinaan palo käämit ensin Herin haukkumiseen, jostain syystä sen oli pakko haukahtaa alussa aina kun sanoin "pidä". Rähähdin Herpalle oikein kunnolla ja läpsäytin vähän korvallekin, sitten heti iloisella äänellä siiryin muualle ja otettiin uudestaan - alussa Heri ei edes halunnut katsoa kapulaan päin, yllättäen (tyhmä emäntä!!). Mutta ei mennyt kauaakaan kun Hoo innostui asiasta ja kaikki oli taas ok.

Seuraavaksi palo pinna Herin pureskeluun... Raivostuin niin että oli pakko hetken aikaa hakata noutokapulalla sohvaa Sitten uudella asenteella, eli istuin sohvalle jalat haarallaan, Heri mun jalkojen väliin ja kapula suuhun. Kun Hoo piti kapulaa nätisti niin silittelin sitä ja kehuin rauhallisesti. Hetken päästä otin kapulan ja syötin namit ihan mun läheltä. Kun tää sujui niin laitoin Herin metrin päähän, kapula suuhun, istuin sohvalle, "tuo" ja houkuttelin namilla ihan lähelle. Tää sujui tosi hyvin! Siitä etenin pikkuhiljaa niin että lopulta uskaltaudun siirymään jopa takapihalle... Joo ihan näin nopsaan ei pitäis edetä, mutta toisaalta sillä on noutoa otettu sen verran ettei ole mikään uusi asia.

Käskin Herin istumaan, kapula suuhun, menin n. 5 metrin päähän ja jännittyneenä sanoin "tuo". Heri tuli vauhdilla, istui suoraan eteen EIKÄ PURESKELLUT Se oli ihan u s k o m a t t o m a n siisti nouto etten ois ikinä uskonut moiseen! Voi että olin haljeta riemusta!! Iso kivi vierähti sydämeltä, ensinnäkin sen takia että Heri ei ota juurikaan nokkiinsa siitä että toisinaan (onneksi toooosi harvoin) menetän hermoni ja toisekseen että päästään nyt tässä asiassa mukavasti eteenpäin. Tokon ylemmissä luokissa on noutoja riesaksi asti, ja PK-puolellakin toi pureskelu on epätoivottavaa.

Qira on aina pitänyt esineitä äärimmäisen nätisti joten tää Herin pureskelu on aiheuttanut aika paljonkin päänvaivaa. Muutamia vinkkejä oon saanut ja ne on olleetkin ihan hyviä. Kun vaan uskaltaa kokeilemaan niin kyllä se oikea suorituskin sieltä joskus esiin putkahtaa