Tiistai-aamuna päätin ottaa härkää sarvista ja kokeilla mitä Heri tuumisi merkki-reenistä. Olin etukäteen varautunut siihen että blondi ei ymmärrä ja blondimmalta menee hermot. Mutta mutta, Herihän hoksasi ja mamma oli onnellinen Ensin houkuttelin Heriä namilla merkille, astuin askeleen taaksepäin ja heitin namin Herpalle. Samalla kun houkuttelin namilla niin annoin "merkki" - käskyn (ja Qira yritti tunkea myös merkille joten käskin sen paikkaistumiseen...). Tein näin jokusen kerran ja sitten kokeilin metrin päästä sanomalla vain "merkki" enkä itse lähtenyt mihinkään. Aluksi Hoo oli vähän pihalla, mutta lopulta se oikein loikkasi sinne merkin taakse Tätä tehtiin sitten aika monta kertaa ja Hoo loikki aina yhtä tohkeissaan merkille.

Illalla oli Qiran tokoreenit, ja kun loppupuolella oli vielä aikaa niin ajattelin kokeilla Herillä sitä merkkiä. Ensimmäinen kerta oli aika onneton, Hoo ryntäsi merkille ja yritti tappaa sen Eli tein muutaman kerran niin että houkuttelin namilla ja muistutin että mistä olikaan kyse. Sitten mentiin Merjan valvovien silmien alle, ja Heri meni hienosti merkille!! Vielä on paikka hukassa, eli haluan sen merkin taakse niin että on suoraan mua kohti. Nyt Hoo loikkii merkille ja merkki saattaa olla sen mahan alla tai takana tai edessä... Merja käski mun kokeilla kauempaa ja olin ihan varma että Heri menee nyt vaan siihen metrin päähän, mutta sehän pinkaisi merkille asti!! MAINIOTA pikkuhoo

Merja antoi ohjeeksi markkinoida merkkiä nyt hyvin, eli paikalla ei ole vielä väliä vaan pääasia on että Heri lähtee sinne merkille. Sitten kun tämä on kunnossa niin alan viilaamaan sitä paikkaa.

Sitten koipiasiaa.. Heri aristi jalkaansa selvästi tiistai-iltana, ja kun käpälöin sitä niin se tuntui erilaiselta kuin toinen jalka. Tosin siinä ei ole karvoja ja toisessa on, mutta kun Heri onnahteli koipeaan keskiviikkoaamuna ja meidän pitkä metsälenkki jäi sen takia vajaaksi niin otin puhelimen kauniiseen käteen ja varasin ajan eläinlääkärille. Sain ajan vasta perjantaiksi, toivottavasti jotain selviää... Heriä tuo jalka ei niinkään haittaa, vaikka se aamulla sitä ontui niin ei se estänyt pikkukoiraa riehumasta hulluna kepin kanssa

Tänään illalla ois agireenit, voi olla että tehdään taas lähtöharjoituksia. Ja huomenna ois jälkee mutta sen Heri voi ajaa vaikka kinttu oiskin kipeä. Harmittaa kyllä vietävästi jos tuosta nyt tulee jotain lisävaivaa Heri kun on niin eläväinen otus että harmittaa kun ei päästä harrastelemaan. Kotonahan se on ihan kiltisti, ei hypi seinille mutta mamma taitaa sen kohta tehdä