Torstaina mentiin Haksun Merjan kanssa Vesilahden pellolle jälkireeneihin, tsekattiin pellon kunto sunnuntain Piffien peltopäivää varten ja hyvältä näytti. Melkoinen tuuli kävi joten jouduttiin tekemään jäljet nyt eri suuntaan kuin ennen, mutta vaihtelu virkistää

Tein keskipituisen jäljen, en muista kuinka monta askelta kun laskut meni välillä sekaisin. Namia melkein joka askeleella, tais olla vain muutama askel ilman. Aika suora ja lopussa nousi vähän ylämäkeen. Ei välikeppejä, lopussa ruoka + keppi. Haksu jäljesti ensin ja hyvin jäljestikin! Esineilmaisukin alkaa olla melkein paremmalla kantilla kuin Herillä! Reagoi siis nopeammin keppiin, tosin asento saisi olla suorampi ja keppiin ei saisi koskea, mutta koska Haksu ei tähtää FH-jäljelle niin ei puututa näihin

Sitten Heri. Ennen jälkeä oli into piukeella, mutta yllättävän rauhallisesti lähti jäljestämään ja pysyi rauhallisena melkein koko jäljen ajan! En tiedä oliko takatuulella vaikutusta, mutta olin tosi tyytyväinen! Pari kertaa häntä nousi ja neiti vähän häröili mutta kokonaisuus oli ihan ok. Loppukepin ois saanut ilmaista vähän nopsemmin, mutta koska ei olla reenattu niin voin vain katsoa peiliin...

Jäljeltä suunnistettiin Piffien reeneihin, jossa aiheena nouto + hyppynouto. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä ja otin Herille kunnon kokoisen noutokapulan (tähän asti reenattu melko pienellä kapulalla), ja kokeilin noutoa liikkeenä. Eka yritys kaatui siihen että heitin kapulan ihan päin honkia Noh, kävin hakemassa kapulan ja palkkasin Herin kun pysyi nätisti paikoillaan. Minna muuten epäili että Heri ei istuisi paikoillaan kun heitän kapulan vaan kehoitti ottamaan pannasta kiinni. Totesin että en pidä, ja jos Hoo varastaa niin minä KARJAISEN rumasti. Mutta Heri siis istui nätisti, ja istui myös toisen heiton joka onnistui ja sain lähetettyä Herin noutamaan. Heri meni lujaa kapulalle, nappasi sen heti suuhunsa ja tuli yhtä lujaa takaisin. Edessä istuminen oli hukassa, joten tein vielä yhden reenin niin että käskin Herin istumaan, annoin kapulan suuhun ja siitä pyysin tuomaan. Tämä ok, vaikka olisi saanut tulla lähemmäksi istumaan.

Sitten mentiin kokeilemaan hyppynoutoa. Este oli tokoesteen korkuinen. Oon Herillä ottanut hyppynoutoa muutaman kerran mutta en ikinä liikkeenomaisesti, mutta luotin Heriin että kyllä se osaa. Ja niin se osaakin! Palkkasin Herin kun se oli tulossa takaisinpäin ja mun riemunkiljahdukset varmaan huvitti kanssareenaajia Sitten riekuttiin hetki lelun kanssa ja Hoo oli niin onnessaan että ihan selvästi nauroi!

Pelkäsin vähän että mitä jalka tuumii tuosta riehumisesta, mutta ontumista ei ollut illalla. Laitoin jääkääreen Herille vielä kotona varuiksi, ei siitä haittaakaan ole.

Perjantai-aamuna käytiin sitten lekurissa, mitään vaivaa ei tuntunut löytyvän joten lekuri epäili jonkinlaista jännevammaa... Kysyi että kuvattiinko jalka silloin kun se tikattiin ja vastasin että ei. En tiedä oisko Heri silloin pitänyt viedä jonnekin muualle kuin päivystävälle, mene ja tiedä. Heri oli hurjan nätisti lekurilla, kampesin sen kyljelleen lattialle ja aluksi se meinasi vääntäytyä ylös mutta pysyi sitten hienosti kyljellään. Lääkäri paineli ja tutki ja väänsi koipea, eikä Hoo sanonut mitään. Hivenen se aristi yhtä kohtaa mutta muuten tuntui siltä että koipi on ihan normaali ja terve. Vähän harmittaa kun mitään ei löytynyt, mutta ehkä parempi niin? Hoidoksi saatiin kahden viikon lepokuuri (VOI ARGH!!!) ja viiden päivän tulehduskipulääke.

Ens viikolla siis lähdetään Lappiin mökille eikä Heri pääse tuttuun tapaan juoksentelemaan vapaasti Harmillista, varsinkin jos säät suosii eikä hyttysiäkään siellä suunnalla enää ole. Täytyy ottaa vetovehkeet mukaan ja käydä ahkerasti niiden kanssa lenkillä ettei Herin kunto ihan romahda. Koipi on nyt ollut ihan oireeton keskiviikosta lähtien jolloin se aamulla sitä ontui, eli lepo selvästi tekee hyvää jalalle. Mutta ei mun hermorakenteelle Nyt otetaan treeniohjelmaan se tunnari ja merkkiäkin voidaan reenata, ei siinä niin paljoa tule juoksemista. Illalla käydään vähän tokoilemassa Kipin Merjan kanssa, ajattelin ottaa ohjattua kupeilla ja jotain pientä.

Huomenna suunnataan hoffien pk-mestiksiin ja päästään maistelemaan Jaanan herkullista tokomestiskakkua Pitää peukuttaa lujasti Veeti-isoveikalle ja Qiran Peto-pojalle. Toivottavasti sää suosii!