Oon tässä koko viikon hekotellut Herin pönttöilylle, se otti tuon pönttö-homman niin lunkisti että tuntuu siltä kuin se olisi syntynyt pönttö päässä Se on siis niin uskomatonta miten se ei kertakaikkiaan välitä siitä yhtään, pikkuisen pönttö hidastaa vauhtia kun jää välillä oven karmeihin kiinni, mutta sitten Hoo tomerasti kääntää päätä ja matka jatkuu On se niin mahtava otus! Oon ollut niin huojentunut kun yöt on saanut nukkua rauhassa, jos Heri ei ois pönttöä hyväksynyt niin en tiedä mitä oisin sen koipeen keksinyt. Häkkiinkin se pusertaa vaikka pönttö on aika pahasti tiellä, Hoo ei anna periksi vaan tunkee sinne häkkiin väkisin, ja sitten siellä kellitään koivet kohti kattoa Ja jos ihminen sattuu olemaan sen kulkuväylällä niin Herppahan puskee pönttöllään kaikki kumoon Mielettömän reipas potilas tuo Hoo!

Keskiviikkona käytiin Minnan kanssa jäljestämässä, tein Herille pitkän kiemuran jäljen ja laitoin vaan loppuun kepin + purkin kun en tiedä mitä sen koipi tuumaa maahanmenosta. Jäljestäminen oli melkoista häröilyä mikä ei ole ihme, Herille on kertynyt muutaman päivän toimeettomuuden ansiosta virtaa ihan liiaksikin. Kotona se osaa olla ihan rauhallisesti, mutta kun se pääse ulos niin oksat pois... Kyllähän se jälki lopulta loppuun asti päästiin, mutta nyt vois ottaa ihan kuurina jäljestämistä sairasloman aikana.

Sain Suomelan Sarilta lainaksi kassillisen Nina Ottosonin puuhaleluja (ISO KIITOS!!), ja niitä testattiin sitten jälkireenien jälkeen takapihalla. Hyvin sain Herin niillä väsytettyä, ja kun lopuksi sai jyrsiä vielä puolisen tuntia isoa luuta niin johan uni maittoi  Ajattelin perjantaina kokeilla jo pidempää lenkkiä niin että Heri saa olla vetojuhtana, koipi näyttää ihan hyvältä eikä Herin ajoittaiset villivarsa loikat ole saaneet tikkejä repeilemään. Torstaina käväistään Piffien kentällä missä Heri saa tehdä vointinsa mukaan juttuja, enimmäkseen varmaan reenataan kontaktia tai jotain muuta missä ei tarvitse hillua...

Etujalan kinttu aukesi yks päivä, en tiedä mihin Heri sen oli koheltanut mutta lattialla oli verta ja luulin että takajalan tikit oli revenneet... Onneksi kyseessä oli etujalka josta ei kauaa veri valunut. Noi tikit saakin sitten hyvissä ajoin ennen Hoffien tokoviikonloppua (sinne voi muuten vielä ilmoittautua lauantaille) pois, täytyy vaan miettiä Herille ongelmat uusiksi kun olin ensin ajatellut sitä noutoa mutta nythän se sujuu Ja muutamalla muulla on sunnuntaina nouto aiheena niin voisin keksiä Herille jotain muuta...