Tiistain tokoreenit jäi väliin kun mulle iski aamulla oksutauti, ei onneksi kestänyt kuin iltapäivään mutten jaksanut illalla lähetä tokoilemaan. Keskiviikkona oli vielä vähän hutera olo, mutta lähdin kokeilemaan onnistuuko hakureenit. Onneksi ei olo kääntynyt pahempaan joten jaksoin reenata loppuun asti.

Herbiili oli viimeisenä, otin vain rullareenin joten ei käytetty aluetta vaan reenattiin vain yhdessä kohtaa. Herillä tais olla 6-7 maalimiestä, ja reenit sujui ihan ok. Pääpaino oli siinä ettei neiti räkäise rullaa vaan pitää sitä kunnes käsken irroittaa, ja kun nyt tiesin mitä haluan niin oli helpompi vaatia Heriltäkin oikeaa suoritusta Kerran Heri räkäs rullan eteensä, pyysin nostamaan ja nostikin, kerran tiputti sen tullessaan maalimieheltä mutta etsi sen itse, muut tais mennäkin ihan suunnitelman mukaan? Herillä oli kaksi vierasta molaria, mutta ei se tee eroa tuttujen tai vieraiden ihmisten kanssa.

Vähän on vielä Herillä pasmat sekaisin, esim. kun lähetyksen jälkeen liikun eteenpäin niin Heri pölhäke menee siihen kohtaan mistä olen lähettänyt sen vaikka siinä ei sillä hetkellä olekaan ketään Kaarina myös naureskeli että vielä on vähän liikaa liikkuvia osia blondille. Eli lisää reeniä ja varmuutta pikkuiselle.

Torstaina oli sitten agireenit, ja voi mahdoton miten taas oli vauhtia! Lähdöt onnistui, kerran Hoo meinas varastaa mutta sain sen sitten taas aisoihin. Herillä oli niin paljon vauhtia että jos mun käsky oli myöhässä niin Herppa suti paikoillaan kun ei tiennyt mihin singota! Positiivista oli se että Heri ei tehnyt omia valintojaan eli ei karannut millekään esteelle. Ja se vauhti millä Heri ryntää puomin on aivan uskomaton! Saa nähdä koska se tippuu sieltä.

Heri sai kehuja siitä miten se seuraa tarkasti mun vartalo-ohjausta, ja yhdessä hyppykohdassa itsekin sen hoksasin kun sain Herin siitä välistä tosi helposti kun käänsin omaa kroppaa vastaan. Kun vaan itse ehtisin mukaan Herin kyytiin niin avot.

Lopuksi reenattiin vielä lähtöjä, ja pujottelua mikä vaatii kyllä vielä hurjasti hommia... Pitäis saada aikaiseksi pistää pujottelu pystyyn tuohon takapihalle ja reenata päivittäin.

Perjantaina käytiin Miian ja Tuulan kanssa reenaamassa raunioilla lauantain PPK:n pienryhmäkarkeloita silmällä pitäen. Me kun ei olla ikinä tehty esim. rakennusetsintää niin piti kokeilla että mitä Usko ja Heri moisesta tuumaa.

Ensimmäinen piilo oli isohko parakkirakennus, josta meni rappuset toiseen kerrokseen tasanteelle ja sinne Miia meni Heriä piiloon. Kun päästin Herin irti niin se sai melko pian hajun, ja oli aivan tohkeissaan menossa ties minne Meinasin itse hätäillä, mutta Tuula käski olla hiljaa ja kielsi ohjaamasta Heriä rappusille, aika pian Heri sen hajun paikallisti oiken, mutta ekalla kerralla ei uskaltautunut menemään rappusia ylös. Hoo kävi vielä tsekkaamassa hajun, ja sitten meni reippaasti rappuset ylös. Ylhäällä vähän hirvitti kun sekä rappuset että tasanne oli ritilää, mutta ei pieni pelko Heriä pysäytä.

Toinen piilo oli nin kutsuttu "sauna", eli alaspäin oleva T:n mallinen putki. Sauna on siitä mielenkiintoinen, että kun maalimies menee sinne ylös (reilun metrin korkeuteen), niin haju leviää ylhäältä aika kauas itse piilosta, eli koiran on tosi vaikea tarkentaa hajunlähde. Heri jatkoi hommia innokkaasti, ja paikallisti hajun ihan hyvin, yritti päästä sieltä yläkautta piiloon mikä on aika mahdotonta koska se sauna on niin korkea... Aikansa hyörittyään ja juoksenneltuaan ja koikkelehdittuaan Hoo meni kuin menikin alakautta putken sisään ja maalimies oli löytynyt Hyvä Hoo!

Kolmas piilo oli aika helppo, betonijärkäleistä tehty "linnake" jonka sisälle Miia meni putkeen. Heri löysi sisälle melko pian mutta Miian paikallistamiseen meni vielä hetki.

Viimeinen piilo oli tosi mielenkiintoinen; iso pimeä kontti joka haisi palaneelle koska palomiehet harjoittelevat siellä. Itseasiassa siinä on kolme konttia peräkkäin joten sisällä on kaksi kulmaa. Päästin Herin jo ulkona irti, ja neiti kävi paikallistamassa hajua ja hyppäsi kertaalleen jopa irtolavalle ja samantien pois... Kun kävin kurkkaamassa lavaa niin Herin olisi voinut käydä huonosti, sen verran rojua siellä oli. Kun Heri oli paikallistanut hajun ulkopuolelta siirryttiin ihan toiseen päähän ja mentiin sisälle. Tää oli sikälikin mielenkiintoista nähdä kun joskus kun vien luonnetestiin niin siellähän on se pimeä huone. Nyt vain Heri etsii vierasta maalimiestä ja luonnetestissä Heri tulee mun luo.

Heri käppäili kontissa reippaasti vaikkei nähnyt juuri mitään, törmäsi mm. sisällä olevaan sohvaan Sepä ei pikkuneitiä pysäyttänyt vaan matka jatkui reippaasti loppuun asti, ekalla kerralla Hoo meni mm:n ohi (sen teki myös Usko ja Rilla), mutta takaisintullessa löysi Miian. Herin suoritus erosi selvästi Uskon ja Rillan kaahottamisesta, siinä missä U ja R juoksenteli mun ohi moneen kertaan ja sitten lopulta melkein vahingossa löysivät mut, niin Heri löysi Miian samantien kun liikkui hivenen varovaisemmin sisällä.

Reeneistä kotiin ajaessani mietin tätä meidän reeniputkea, ja mietin että pitäis jotenkin järjestelmällisemmin reenata että edistystä tapahtuisi nopsemmin. Talvella kyllä jää jälki pois, samoin tokotellaan vähemmän, eli silloin voitais keskittyä hakuun ja agilityyn. Vois siis vähän pistää ensi vuoden tavoitteita paperille ja suunnitella reenikuukaudet niiden mukaan... Tai sitten vaan jatketaan hauskanpitoa entiseen sählinkimalliin