Viikonloppu mökillä sujui rattoisasti, tosin Heri löysi jälleen jonkun jänöparan raadon ja meinas tuoda sen mulle näytille...
Olin ottanut reenikamppeet mukaan ja sain aikaiseksi jopa reenata! Sahailin myös pussillisen jälkikeppejä, ei lopu ihan heti. Niitä taitaa olla lähemmäs sata kipaletta
Heriltä estettiin pääsy makkariin, se kun on kotona parina yönä tullut herättämään, nyyhkinyt sängyn vieressä ja steppaillut edestakaisin. Ja kun olen noussut ylös se on mennyt olkkariin ja jatkanut uniaan... Grr... Joten nyt mökillä ajattelin että haluan nukkua kiitos, joten laitettiin nojatuoli makkarin oven eteen. Ja kas, Herppa oli aamuun asti ihan hiljaa! Vasta kun se kuuli että oon nousemassa ylös se vähän vinkui. En tiedä tekeekö lähestyvä juoksu Herpan levottomaksi vai yrittääkö se pomottaa vai muutenko vaan itkeskelee.
LAUANTAI
Ensin otettiin merkkireeniä, joka sujuikin taas entiseen malliin vauhdikkaasti. Muutaman kerran ei mennyt ihan merkille asti, en palkannut vaan otin alusta uudestaan ja sitten vasta palkka.
Sitten keppireeniä, olin tehnyt jalkoja laahaamalla kaksi lyhyttä jälkeä, lopussa keppi. Joo-o, ei Herpalla ainakaan mielikuvitusta puutu...
Vaihtoehto A: pikkukoira hyppää innolla kepin kimppuun tappaen sen ja ottaa suuhun - ei hyvä
Vaihtoehto B: pikkukoira menee maahan kepin luona ja ottaa kepin suuhun - ei hyvä
Vaihtoehto C: pikkukoira seisoo mun vieressä tuijottaen mua - ei hyvä
Vaihtoehto D: pikkukoira on innoisssaan tekemässä seuraamista, istuu tosi hienosti lähellä ja pitää tosi tiivistä kontaktia - ei hyvä
Vaihtoehto E: pikkukoira menee maahan noin metrin päässä kepistä - ei hyvä
Kepin suuhun ottamisesta huomautin oikein kunnolla, koska Heri ei loppujen lopuksi sitä sitten kuitenkaan muista... Vähän se oli olevinaan loukkaantunut mutta jatkoi sitten hommia ihan kelvollisesti. Muutaman onnistuneen suorituksen sain, mutta aika huonosti meni. Aivonystyrät siis hommiin ja yöunien jälkeen uusi yritys.
SUNNUNTAI
Keppi-ilmaisun tehoreeni
Neljän aikaan menin tekemään Herille "jäljen" marjapuskien luokse nurmikolle. Keppejä 20kpl reilun metrin välein
Alussa Herppa oli vähän pihalla, mutta yhtäkkiä neljännen kepin jälkeen alkoi tulemaan ihan hienoja ilmaisuja!! Huvittavinta oli, että Heri ei yrittänyt ottaa yhtäkään keppiä suuhunsa vaan ikäänkuin kammoksui niitä. Pikkuneidin aivot on siis yön aikana prosessoineet mun torumiset ihan oikein, huojentavaa. Noin kolmella kepillä en palkannut kun oli vähän hämminkiä (liian kaukana, jäi istumaan), mutta muut enempi vähempi hyviä ilmaisuja, joukossa n. viisi ihan täyden kympin ilmaisua: keppi etutassunen välissä ja Herin ruoto suorassa!
Välikepeillä annoin sille nakkeja, vikalla kissanruokaa ja lopuksi vielä narupalloriekkumista.
Pistin samaiset 20 kapulaa seuraavaa päivää varten likapyykkien joukkoon jotta hajustuvat kunnolla. Tästä se lähtee
MAANANTAI
Sama keppihomma jatkui, nyt tein jäljen eri suuntaan kuin edellisinä päivinä. Oltiin käyty vetolenkillä ennen keppeilyä mutta ei se Heriä väsyttänyt. Suoritus videoitiin ja siitä näkeekin hyvin minkälainen kirjo ilmaisuja Herpalla vielä on.... Kahdestakymmenestä kepukasta oli vaan neljä hyvää ja muutama kelvollinen, loput aika huonoja mutta edistystä edistystä Vika meni ihan nakin kalasteluksi, mikä sinänsä ei ole huono juttu kun tähän asti Herillä ei ole jäljellä ollut mitään mielenkiintoa mua kohtaan, ja nyt se selvästi tarjosi maahanmenoa mulle.
On tuo Heri mielenkiintoinen otus, kun keksin että opetan sille ilmaisut (haku ja jälki) erilailla kuin Qiralle niin helpolla en kyllä ole päässyt. Oppia ikä kaikki, ei näissä koirahommissa ole ikinä valmis kouluttaja.
Keppihomma jää nyt hetkeksi hautumaan, perjantaiksi on sovittu seuraava jälki Minnan kanssa.