Perjantaina reenailtiin metsässä Piffien kanssa, otin Herpalle vaan mukavan rullareenin. Neljä molaria: ääni-haamu-haamu-pakeneva haamu. Hyvin meni, Herppanen oli aivan täpinöissään ja toi rullat hienosti. Tosin tokalla menin kehumaan "joo!" kun oli siinä parin metrin päässä ja räkäs rullan sitten siihen. Kaarina sanoikin tästä, eli heti kun kehun se tiputtaa rullan eli kun pidän turpani kiinni niin pitää rullaa siihen asti kunnes saan näyttöliinan kiinni.

Haksu-veli otti kans hakua kiintorullalla, ja hienosti menikin. Nessan jäljestämisen kävin katsomassa, ja tuli ihan Heri pentuna mieleen  Jos vaan Hannelella mielenkiinto (ja pinna  ) riittää niin uskoisin että pääsevät Nessan kanssa vielä pitkälle!

Kun oltiin autoilla niin tais olla Mion emäntä joka totesi Heristä että hän ei osaa kuvitella Herin ikääntyvän arvokkaasti. Qira kun oli siinä vieressä ja Quu jos kuka on oman arvonsa tunteva vanha Lady Heriä on vaikea kuvitella vanhana ( ja raihnaisena), se varmaan riekkuu vielä mummo-koiranakin.

Nyt pidetään pikku paussi hausta, meillä ei ole kunnon taukoa siitä ollutkaan kun talvikin reenattiin melko ahkerasti. Katsotaan nyt onko tauko viikon vai kahden pituinen.

Illalla tuli tekstari missä pyydettiin Qiraa avustajakoiraksi EVL:n kokeeseen kun pari koirakkoa oli perunut. Hetken mietin josko menisinkin Herin kanssa, mutta kun en muistanut koska viimeksi on otettu paikallaoloa häiriön alaisena niin mentiin sitten Qiran kanssa. Ja kylläpä muori oli tohkeissaan tärkeästä tehtävästä!

Siellä piilossa juttelin sitten sen ainoan EVL kisaajan kanssa, koira oli 5 vee bordercollie josta oli tullut valio alle kaksi vuotiaana... Omistajalla oli motivaatio vähän hukassa kun toko on sellaista pilkun viilaamista (koira sai paikkaistumisesta kasin kun vähän liikautti tassua...) ja hänen koiransa on vilkas ja energinen, ja se välillä kostautuu. Hän onkin lopettelemassa tokoa ja siirtyy koiratanssin ja agilityn pariin.

Herin kanssa on vähän sama homma, toko ei ole sille ominta lajia enkä sitä meinaa siihen muotiin ängetäkään. En ota ikinä koiraa tiettyyn lajiin, vaan katson että mihin siitä koirasta on ja sen mukaan mennään. Mulla on ollut onni omistaa kolme mahtavaa harrastuskoiraa joiden kanssa on voinut harrastaa melkein mitä vain, eikä Herikään tokoa inhoa mutta Qira oli selvästi enemmän tokokoira. Herin lajit on pk ja agility, missä mulla puolestaan on sitten enempi opeteltavaa... Oon tätä varmaan aiemminkin pohdiskellut mutta kertaus on opintojen äiti

Yritin Herille löytää jälki kakkosen kisoja mutta tuntuvat olevan kiven alla Kun ainoa mahdollinen kisapäivä on sunnuntai eikä ihan hirveän pitkälle viitsisi ajella...