Juu ei tosiaan sais reenata jos ei ole fiilikset kohdallaan, mulla oli eilen niin huono päivä ettei ole varmaan ennen ollutkaan, mutta raahahduin kuitenkin agilitykentälle koska ei kotonakaan kykkiminen kiinnostanut. Toivottavasti se tästä parenee...

Ekat radat meni aikalailla päin prinkkalaa, paitsi pujottelu joka onnistui hienosti - pystyin jopa tekemään takaaleikkauksen kun olin lähettänyt Herin pujottelemaan. Jossain vaiheessa agikouluttaja totesikin että "nyt taitaa molemmilla olla ajatukset ihan muualla" Päättämätön Joo-o. Sain kuitenkin itseäni hetkeksi niskasta kiinni, ja yksi rata oli aivan super.

Pitäis nyt koittaa nollata pää ettei viikonlopun reenit mene samaan tapaan penkin alle, ja tokoreenejäkin pitäis alkaa suunnittelemaan. Tai itseasiassa toteuttamaan, suunnitelma on jo paperilla. Otin agireeneissä vähän seuraamista (perusasento, ok), maahamnenoa (ok), ja luoksetulon (tää on kyllä nyt niin ihana ettei ole tosikaan, toivottavasti toimii myös kokeessa).

Otin myös agilähtöjä eli Heri esteen taakse, heti kun istui pääsi hyppäämään ekan esteen. Tein tätä vaihdellen istumisaikaa ja alkoihan se sujumaan.

Tarkkuusruudusta omasta pihasta löytyi tänä aamuna supernopeaan 20senttinen kolikko, tämän kun sais metsään niin ei tarvis tätä osioo murehtia.

Kaipa se tästä, Heri on kyllä ihana kun sitä ei murheet paina, se on aina yhtä iloinen mamin kultapossu Hymy Qira puolestaan on selvästi huolissaan kun mami murehtii, reppana. Mutta kyllä elämä ois vielä kurjempaa ilman noita ihania karvanaamoja Hymy