Lähdettiin siis perjantaina mökille lomailemaan, maanantaina kun on itsenäisyyspäivä niin mulla on ruhtinaalliset kolme päivää vapaata. Ja kun samalla suunnalla oli agilitykisat niin pitihän niihin ilmoittautua Hymy Startteja oli kolme, ensin agirata, sitten hypäri ja vikana agirata. Ajattelin että kyllä noista nyt yksi nolla voisi tulla.

Eka rata alkoi aikataulusta edellä, melkein meinasi käydä köpelösti kun oltiin hivenen myöhässä, mutta onneksi ehdin juuri ja juuri rataantutustumiseen. Heriä en sitten ehtinytkään väsyttää lainkaan, ja se oli aivan raivokkaan innokas kun tajusi mitä ollaan tultu tekemään... Lähtö oli hanurista, ja kolmannelta esteeltä kielto kun en ehtinyt millään perään. Toinen virhe tuli A-esteen ylösmenolta, eli ekalta radalta saaliina 10. Aika riitti hyvin vaikka se kolmas este pitikin ottaa uudestaan, ihanneaika alittui -2,84 sekunnilla. Jälkeenpäin ajatellen oli ihan hyvä ettei tältä ekalta radalta tullut nollaa, ois päivä venynyt muuten iltaan asti.

Oman radan jälkeen käytiinkin sitten väsyttämässä Heriä viereisessä metsikössä missä oli hyppyrimäki. Ilkka kiipesi mäen ylös ja mää jäin alas, sitten vaan hihkuttiin Heriä ylös alas mutta ei se tuntunut väsyvän millään. Mentiin takaisin sisälle halliin ja käppäilin Herin kanssa siellä ja otin pari kertaa lämmittelyesteitä.

Seuraava rata oli hyppyrata, ja se alkoi puoli tuntia ajoissa. Kivempi näin päin, Tampereen suunnalla on yleensä toisinpäin Silmänisku Tässä oli taas lähtöongelmia, itse rata sujui kuitenkin mallikkaasti pujottelulle asti jossa tuli virhe. Tuloksena siis 5, ihanneaika alittui -5,88 sekunnilla. Tää ei harmittanut niin paljoa kuin eka rata, koska meillä on jo hyppäriltä nolla joten tuloksella ei ollut mitään väliä. Muuten jäi hyvä fiilis, ohjasin Heriä ilman ääntä ja se meni mun mielestä paremmin kuin mitä jos oisin käskyttänyt.

Sitten piti taas väsyttää Heriä, nyt menin vetämään lämmittelyesteitä oikein kunnolla. Muutamalla ekalla kierroksella Heri komensi joka välissä, jatkoin pyörimistä kunnes Heri hiljeni, ja jatkoin vielä senkin jälkeen kunnes näytti siltä että Heri alkaa väsymään. Käytiin vähän huilimassa ja sitten taas uus kierros, ensin taas haukkumista joten jatkoin niin kauan että sain Heriltä mehut pois. Kävin ottamassa myös keinua, se oli vikalla radalla ja halusin myös vähän jarruja puomille.

Kolmanteen rataan Heri tuntui olevan rauhallinen, mutta en silti saanut sitä rauhassa istumaan lähdössä. Sillä on niin lempeä lehmänsilmäilme tiettyyn pisteeseen asti, ja kun siirrytään lähtölinjalle niin silmät kapenee viiruiksi ja pieni piru kuoriutuu mamin kultapossusta... Noh, tällä radalla oli onneksi helppo lähteä samaan aikaan Herin kanssa, ja päätinkin keskittyä kontakteihin. Pujottelun otin varmuuden vuoksi niin että vedin Herin kädellä pujon läpi. Yhdessä kohtaa meinasin törmätä Heriin ja pelkäsinkin että tulikohan siitä vitonen, mutta ei tullut. Jännäsin tuloksia kun en ollut ihan varma miten meillä oli mennyt, enkä ollut kuulutustakaan huomannut kuunnella. Kun tulokset tulivat niin Herppa oli siellä toisena ja hienosti siinä vieressä sana SERT Nauru

Puhdas rata siis, eli menolippu 2-luokkaan!! Jesh!! Kisakausi on mukava lopettaa tähän onnistumiseen, nyt pidetään taukoa ja keväällä varmaan kisataan seuraavan kerran. Tai sitten reenataan ensin vähän, tosin ei me näihinkään kisoihin oltu reenattu kuin mitä maanantaina käytiin vähän hömpöttelemässä Tallilla.

Heri oli muuten aika poikki päivän jälkeen, tosin kun päästiin takaisin mökille niin se jäi mun kanssa pihaan juoksentelemaan kun Qira ja Ilkka menivät päivänokosille. Mutta ehkä pikkukoira sai kerrankin tarpeekseen agilityä Hymy

Kisavideot tulee ens viikon puolella kun päästään parempien yhteyksien pariin.