Tänään tiistaina 17.5.2011 tulee kuluneeksi 4vuotta siitä kun sain Jaanalta melko epätoivoisen tekstarin syntyneistä pennuista, ja harmikseni oli syntynyt kaksi blondia narttua. Sitä sitten harmittelin oikein kunnolla, että enhän minä mitään VAALEAA koiraa voi ottaa, merkkivärinen sen olla pitää!! Vaan tuo pikku herhiläinen vakuutti kasvattajan ja lopulta myös minut, ja nyt olin ikionnellinen omistaessani pikku blondin

Heri sai synttärilahjaksi vertaisensa kaverin, Leevi-koiran. Onneksi olkoon Heri, katsellaan mitä tänä vuonna saadaan aikaiseksi.

Maanantai-iltana kävästiin taas Kaarinan kanssa jäljestämässä Lihasulassa, Hiskin kisat ei olleet menneet ihan putkeen, jälki oli ajettu mallikkaasti mutta jostain syystä kepit jäi. Samaa kertoi yksi toinen tuttu, oisko joku ilmiö nyt koirien keskuudessa että kepit jää nostamatta? Meinaan Herilläkin on vähän vaikeuksia ilmaisussa.

Ensin esineruutu, joka oli varsin mielenkiintoinen. Noin 1/4 meinaan oli hakkuuaukealla, jonne vietiinkin yksi lelu. Yritettiin tehdä jäynät koirille, mutta ei ne kauhean huijattavissa ole Eka esine vasemmalla sivustalla ison kiven takana, toka keskellä edessä pikkukuusten keskellä, viimeinen oikeassa takanurkassa aukealla.

Lähetin Herin vasemmalta, mutta se sinkosi suoraan lähetyslinjaa pitkin ja noukkasi keskimmäisen esineen. Sitten Hoo oli sitä mieltä että sinne kasvaa lisää esineitä, eikä meinannut millään jättää sitä nurkkaa. Aikansa kirmattuaan löysi ekan esineen, joten siirryttiin hakkuuaukealle. Välillä Hoo sai selvästi hajun, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi selvää. Lopulta se älysi mennä perälle ja sai ison palkan. Hyvä reeni, Heri teki töitä eikä antanut periksi ja lopulta siis löysi esineen. Hyvä hyvä.

Sitten jäljelle, vähän pelkäsin että Heri ei jaksa kun oli juoksennellut aika pitkään esineruudussa, mutta kattia kanssa. Hienosti elukka toimii.

Kaarina teki n. 500metriä pitkän jäljen muistaakseni, vaikka tuos sports-tracker kertoo että pituutta olisi ollut 700m. Tässäpä meidän jälki.

Jana ok, kääntyi oikealle. Oikaisi kyllä vähän mutta muuten hyvä.

Keppejä neljä, joista nousi eka ja vika. Grr. Kaavio oli ihan mielenkiintoinen, yhdessä kohtaa Heri meni kalliota pitkin ja edessä aika iso pudotus, meinasin jo tuupata Herin siitä alas kun se nuhjas ja nuhjas, lopulta jatkoikin matkaa takaisinpäin ja luulin jo että Hoo meni takajälkeä, mutta siinäpä olikin suht terävä kulma!

Nyt oli Herillä intoa ja tarmoa, eli Ilkan tekemä motivaatiojälki oli paikallaan. Herillä pitäisi alkaa tehdä janoja vasempaan, ja ottaa kepit tehokuuriin. Ja tarkkuuttahan ei voi ikinä reenata liikaa.

Kaikenkaikkiaan hyvä reeni vaikka noi kepit vähän aiheuttaakin harmaita hiuksia. Noh, ollaan menossa hoffien kesäleirille, toivottavasti sieltä saadaan pätevää koulutusta ja kunnon ohjeita tähänkin ongelmaan