MAANANTAI
Maanantaina mentiin taas Kaarinan kanssa jäljestelemään Lihasulan metsiin, Kaarina oli tehnyt Herin jäljen valmiiksi kun en osannut vielä käyttää lauantaina ostettua uudenuutta Gepsiä.
Lähdin siis polkemaan Hiskille jälkeä, ja oli taas mukavaa kun näki minkälaista koukeroa talsi. Pituutta tuli sen 1,5km, ja paluumatkaa melkein samanverran. Hiki tuli mutta kivaa oli 
Sitten Hiskoselle esineruutu, jonka jälkeen ajoimme vähän matkan päähän Herin jäljelle. Heri oli into piukella, eteni hyvin janalla mutta ihan väkisin yritti takajäljelle. Tehtiin kisamainen reeni eli yritin kääntää Herin oikeaan suuntaan mutta aika tuskaisaa oli. Meinasin jo päästää takajälkeä tielle kun vihdoin lähti etenemään. En tiedä miten pitkän matkaa oltiin edetty, ekan kepin yli Heri meni, kun yhtäkkiä neiti pysähtyi ja jäi kuuntelemaan korvat hörössä lähtöpaikkaa kohti. Lähti sitten kahdella jalalla takaisinpäin, ja sitten ei jäljestä enää tullutkaan mitään.
En tiedä mikä Heriä niin kovasti häiritsi, ei saisi häiritä vaikka sirkus menisi ohi joten jälki jäi sitten siihen. Heri kyllä nuuski maata häntä heiluen, ja meni jopa maahan (mitään keppiä ei näkynyt missään), joten palattiin sitten autolle. Pikkusen harmitti, mutta toisaalta tää oli eka kerta ja Herin kanssa on kuitenkin jäljestetty neljä vuotta. Ei hämminkiä siis. Kaarina meinasi ensin tehdä Herille helpomman jäljen, mutta totesin että ei, jos ei tuota jäljestä niin sitten ei saa ruokaa (Hoo ei siis ollut saanut aamulla ruokaa).
Sitten esineruutuun jossa valmiina kolme esinettä. Esineet nousi ihan ok, tosin ekan esineen paikka veti Herppaa puoleensa kuin magneetti. Palkaksi vikasta esineestä Heri sai annoksen silakkaa, nyt oli ruoka ansaittu 
Kerättiin Kaarinan kanssa merkkejä, ja jostain syystä Heri kovasti tykästyi viimeisenä löytämäänsä esineeseen (n. 10cm leluhiiri), ja Kaarina antoikin sen sitten Herille loppupalkaksi, multa kun oli liivit jääneet kotiin eikä ollut antaa patukkaa tai muuta.
Heri siinä mässytteli lelulla, ja vähän ihmettelin että mite se sitä noin mälvää. Juuri kun olin pyytämässä Heriä tuomaan lelun mulle, se SÖI sen 
Me Kaarinan kanssa katottiin monttu auki että oliko sillä noin nälkä! Noh, kotona piti sitten heittää pikkuneidin kitaan pari suolaklönttiä ja tulihan se hiirikin sieltä. Heriltä jäi siis maanantain evästelyt aika vähiin, en viitsinyt sille antaa illalla oksentamisen jälkeen kuin muutaman nappulan.
Mielenkiintoiset reenit, onneksi ei oltu kisoissa!
TIISTAI
Tiistaina oltiin sovittu tottisreeniä Kyötikkälän kentälle puoli yhdeksäksi aamulla, ja Heri oli oikein mukavassa vireessä. Kisamainen reeni, ihan kaikkia liikkeitä en tosin ottanut.
Liikkeestä istuminen - valmisteleva osuus hyvä, samoin istuminen
Liikkeestä maahanmeno, luoksetulo - valmisteleva osuus hyvä, maahanmeno ihan ok, luoksetulo ois saanut olla nopeampi
Tasamaanouto - heitin ensin väärän kapulan, vaihdoin sitten 2kiloiseen. Hyvin haki, ei se niin raskaalta tuntunut
Hyppynouto - jostain syystä kiersi voimakkaasti oikealle takasin tullessa, eli kiersi siis esteenkin. Uusinta ok
A-estenouto - hyvä
Eteenmeno - olin vienyt ennen reeniä kentän reunaan jalkapallon ja kannellisen ruokakupin, Herin näkemättä. Kun Kaarina haki Hiskiä paikkamakuusta sipaisin Herin päätä ja vihjasin että "eteen". Heri oli into piukealla, alkoi edistämään seuraamisessa joten huomautin kunnolla, ja uusinnassa seuraaminen ok. Eteenmeno oli HIENO! Lähti täysiä kohti kentän reunaa (en usko että näki palloa lähdöstä asti), mutta se perhanan maahanmeno tökkii eli vasta kolmannella meni maahan. Heti kun meni maahan lähdin hihkuen juoksemaan kohti ja avasin ruokapurkin.
Ruoka oli todellakin nyt ansaittu, mahtava reeni 
Heri oli heti ekasta liikkeestä lähtien upeassa vireessä, eikä mun tarvinnut viritellä mitenkään! Kerrassaan ihanaa upeeta mahtavaa!! Jäi kyllä superonnistunut fiilis, eikä eilinen painanut Herpan tassuissa lainkaan. Ehkä se nyt siis oppi että ruokaa ei tule ilman töitä!! Koitan nyt tehdä nuo reenit niin että se sais vain sieltä ruoan, jos mahdollista.
Hiskin reenin ajaksi laitoin Herin vielä paikkamakuuseen, tämä oikein hyvä ja rauhallinen.
Kiitos Kaarina taasen, ja tsemppiä teidän kisoihin!
