Flunssa on melko hyvin taltutettu, vaan ilmeisesti lauantaina söin pilaantunutta ruokaa... Se yhdistettynä jännittämiseeni tiesi todella tuskallista kisapäivää vatsan eläessä ihan omaa elämäänsä. Oli ihan pakko käydä pariinkin otteeseen helpottamassa oloa pusikossa. Mutta itse kisaan.

Ensin oli maasto-osuus, ja päivästä oli tulossa melko lämmin. Koitin siis juoda paljon ja Heriä oli myös juotettu ahkerasti. Nappasin meille numeron 9, eli jouduimme odottamaan tunnin verran ennenkuin tuomari tuli lähettämään meidät jäljelle (10 koiran koe). Jana oli törkeän huono, ensin Heri ei meinannut edetä vaan kiskoi oikealle. Siellä oli puussa kiinni laminoituna meidän jäljennumero, ilmeisesti aluetta oli siitä kohdin tallottu aika huolella. Toisella käskyllä lähti etenemään nätisti, ja kaarsi sitten oikealle. Minä perään, kunnes tuomari ilmoittaa takajäljestä. Noh, ei muutakuin hinaamaan Heriä oikeaan suuntaan, mikä ei todellakaan ollut helppoa! Heri sinnikkäästi kiskoi väärään suuntaan mutta lopulta antoi periksi ja lähti oikeaan suuntaan. Aika pian kuulin kun auton ovet kävivät ja auto käynnistyi, joten saatoin keskittyä jäljestämiseen.

Fiilis metsässä oli hieno, varsinkin kun eka keppi löytyi. Ensimmäistä kertaa todellakin nautin kisoissa Herin perässä kulkemisesta Jotenkin oli niin luottavainen olo ettei tarvinnut pelätä eksymistä. Kerran tosin näytti siltä että Heri oli jonkun riistaeläimen perässä, mutta keppejä nousi tasaiseen tahtiin joten tuumin meidän olevan ihan oikeillä jäljillä. Heri ilmaisi kepit hyvin, tosin ei mennyt jokaisen kohdalla maahan mutta etsi ne kuitenkin tosi hienosti. Yksi keppi meinasi jäädä, Heri pyöri ja hääräsi, sitten ilmeisesti kadotti kepin hajun ja jatkoi matkaa. Onneksi näin kepin ohi mennessäni ja nappasin sen mukaani. Viimeisen kepin ohi Heri meinasi myös mennä, mutta onni oli tässäkin mukana.

Jäljellä meni himpan verran päälle 20min, eli aika riitti mukavasti vaikka aika rauhallisesti Herppa etenikin. Sitten esineruutuun, Heri pääsi sitä ennen vilvoittelemaan kuralutakossa ja otti siitä kaiken irti. Esineruuutu oli aika helppo nakki, Heri ei kyllä mennyt ihan niin kuin halusin mutta kaksi esinettä löysi kolmessa minuutissa. Tuomari kehui että koira liikkuu hyvin ruudussa ja tottelee hyvin ohjausta. Hmm... Mitähän ohjausta

Ja sitten tottikseen, olo alkoi olemaan melko kärvistynyt ja vatsaa kiersi edelleen. Saimme auton varjoon ja Heri sai onneksi vilvoitella tovin ennen omaa vuoroa. Itse kävin puskassa paperirullan kanssa.

Pääsimme kerrankin aloittamaan liikkeiden suorittamisella, vaikka Herin vire oli sen verran hyvä etten usko että se olisi lehmäillyt paikkamakuunkaan jälkeen. Arvosanoja en muista, mutta tässä muutamia huomioita liikkeistä:

Seuraaminen: Heri seurasi tosi hienosti ja hyvällä vireellä, tuomari totesi että täyskäännökset aiheutti vähän "riitasointuja" kun ne eivät olleet niin täsmällisiä. Henkilöryhmässä Heri oli myös ok, tosin jossain vaiheessa aivasti pari kertaa.

Liikkeestä istuminen: Mulle tuli jostain syystä ihme hoppu, ja annoin käskyn jo seitsemän askeleen jälkeen Perhana. Muuten ok.

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo: Nyt muistin ottaa tarpeeksi askelia, mutta Heripä istui tämän liikkeen. Itse luoksetulo oli tarpeeksi nopea.

Liikkeestä seisominen: Ja tämäkin istuttiin....

Tasamaanouto: Ei muistaakseni isompia kommervenkkejä, saisi luovuttaa tiiviimmin.

Hyppynouto: Ihan ok, tosin tässä vaiheessa alkoi Herin pirunsarvet nousta eikä meinannut irrottaa kapulasta!

Estenouto: Tässä sama homma, nyt sain vielä kiroilut kaupan päälle... Onneksi kuitenkin irrotti.

Eteenmeno: Mahtava eteenmeno, joka jatkui ja jatkui ja jatkui.... Ei toivoakaan että Neiti Hoo olisi edes yrittänyt pysähtyä käskystä, juoksi kentän päähän asti ja sinkoili siellä aikansa etsien ruokapurkkia. Juoksi lopulta takaisin luokse ja käskin sen siinä edessä muodon vuoksi maahan, liikehän oli siinä vaiheessa jo nollilla.

Paikallamakuu: Tässä ei huomauttamista, arvosana erinomainen.

Pisteitä nihkeät 70, mutta koulari tuli! Jos totta puhutaan niin ollaan reenattu luvattoman vähän, nyt täytyy ottaa itseäni niskasta kiinni ja ihan oikeasti reenata ennen seuraavaa kisaa! Heri kyllä toimi hienosti, mutta on se kuitenkin vähän epäreilua viedä aika kylmiltään koira kisoihin...

Jaanalle jälleen kiitoksia mukavasta kisakaverista, tais sulla hermo mennä kun ei tuloksia kuulunut.  Mutta nytpä taidan taas käydä vessassa