Eilinen eteenmeno sieppasi vielä tänä aamunakin sen verran, että päätin löytää ne Herin korvat vaikka väkisin. Menin siis aamulla PKY:n tottiskentälle reenaamaan ruutua, rakensin kaksi ruutua valmiiksi, toisessa keltaiset törpöt, toisessa oranssit.

Sitten hain Herin, ja se olikin aivan tohkeissaan taas tekemässä töitä. (Se ei muuten eilen ollut kauaa väsynyt, kotimatkalla torkahteli, ja kotona nukkui jonkun parisen tuntia. Sitten oli valmis riekkumaan.) Silitin Heriä päästä ja totesin rauhallisesti että "ruutu", odotin että Hoo näki ruudun ja annoin käskyn. Heri sinkosi hienosti ruutua kohti, ja kun oli ruudun kekskellä huusin "seiso!" mihin Hoo ei odotetusti reagoinut mitenkään. Aloin siis karjumaan ja juoksin Herin luo ja pölläytin sitä, kirosin ja karjuin että jo nyt on kerpele kun on korvat mutta niitä ei käytetä!!

Pölläytyksen jälkeen otettiin uusiksi, ja Heri tuli häntä pystyssä mun vieressä eli ei ottanut nokkiinsa kurinpalautuksesta. Sitten taas uusi lähteys, Heri sinkosi ruutuun vauhdilla, huusin "seiso!" ja Heri pysähtyi! Jesh! Kirmasin kehuen Herin luo ja syötin sille silakoita. Otettiin tämä ruutu kerran vielä, ja sitten toista ruutua parista suunnasta, nyt pysähtyi joka kerta Tämän viikon teema on siis selvillä.

Otin vielä metallinoudon ja sen perään tunnarin oman kapulan hakemisen nurmikolta, nämä liikkeet kun on lauantain joukkue toko-sm kisoissa peräkkäin ja metallin nouto taatusti nostaa Herin kierrokset kaakkoon. Toisen tunnarin jälkeen Heri sai aamupalan, ja oli vähän ihmeissään kun ei otettukaan eteenmenoa