Keskiviikkona reenailtiin Herpan kanssa kaksin Eteläpuistossa, muita Piffejä ei kutsusta huolimatta osunut paikalle. Noh, mikäs siinä reenatessa, agiliitäjän hoiti hyvin häiriöpuolta Otin ihan pienet reenit, seuraamista, metallinoutoa niin että pidin Heriä pannasta ja hetsasin, sitten päästin kapulan perään - heitin heti pallon palkaksi. Kaukokäskyistä myös pallo palkaksi.

Torstaiaamuna Niihaman häiriötreeneissä, paikalla Terhin ja pihisten lisäksi Mio-hoffi. Otin Herillä kisamaisen reenin, eli en palkannut muuta kuin kehumalla (hyvin laimeasti). Ruutu - luoksetulo - seuraa, nämä kaikki oikein hienosti. Ruudussa pysäytin seisomaan ja kävin sitten kehumassa. Luoksetulon otin suoraan ilman pysäytyksiä, seuraamista tosi pitkän pätkän (perusasennot tosi hyviä!) josta sitten palkaksi ruokaa. Sitten Heri pääsi hetkeksi lepäämään ja otettiin Qiran kanssa ohitusharjoituksia.

Toisessa satsissa istu-metallinouto-kake. Mentiin ihan haukkuvien pihakoirien viereen, ei häirinnyt yhtään Herin työskentelyä. Istuminen hieno, noutaminen vauhdikas, kaukokäskyt onnistui! Tästä palkaksi pallo ja riehumista. Käytin vielä hyväksi pihakoirat, eli otin Herillä seuraamista niin että mentiin aivan pihisten vierestä, ja Riku-pentu lähtikin seuraamaan meitä Menin myös pihisten ja Mion välistä, tilaa oli juuri sen verran että mahduttiin. Herillä oli korvat aivan niskaa myöten, ja häntäkin varmaan alhaalla, mutta niin se vaan seurasi! Yhdessä vaiheessa mentiin melkein Rikun ylitse ja siinä vaiheessa Herin piti vähän katsoa mihin mennään, mutta aivan upeaa työskentelyä! Olisinkohan vihdoinkin oppinut vaatimaan tuolta? Eli saanut vähän "emännän-pelkoa" iskostettua Herin mieleen? Toivottavasti.