Ma-iltana kotipihassa otin tunnaria piilottamalla sitä omaa pusikoihin, ja Heri sai hakea niitä. Hyvin toi perille asti melkein pureksimatta. Onnistuin kuitenkin sitten sössimään tämän(kin), otin meinaan lopuksi kisamaisen tunnarin niin että Ilkka käpälöi muut kapulat. Heri teki kyllä pohjanoteerauksen! Toi yksi kerrallaan kaikki muut paitsi sitä omaa!! Tai toihan se sen oman sitten lopulta kun muita ei ollut enää jäljellä... 
Ti-aamuna Niihamassa, tein kaksi ruutua jonne herkut valmiiksi, ja aloittelin seuraamisella. Heri oli omituisen vetelä ja haluton, ja ruutukin meni ihan pieleen. Hoksasin sitten jossain vaiheessa että neidillä taitaa olla hätä, päästin sen pusikkoon ja kasathan se sinne väänsi. Hyvä minä.
Sen jälkeen ruutu sujuikin hienosti, otin n. 6 kertaa niin että siellä oli palkka, sitten seuraavat 6 niin että pysäytin seisomaan. Nyt oli intoa ja virtaa!
Metallinoutoa lyhyeltä matkalta niin että toisi lähemmäksi, hyvin meni eli tätä lisää, ei tarvi heitellä kapulaa kun hakee sen kyllä varmasti. Tunnari niin että epämääräinen kasa hajuttomia ja oma keskellä, toi hienosti oman. Kaukokäskyt, takapalkka ja matkaa ainakin 30m. Ei noussut, mutta vika taitaa olla minussa. Huudan aika kovalla äänellä ja huiskaisen omituisesti käsimerkin, kun psyykkasin itseni tekemään kaket niin että Heri olisi muka ihan siinä edessä niin Heri nousi ihan ok. Psykologinen juttu siis...
Ihan lopuksi vielä ruutu jossa oli kissanruokaa palkkana, Heri ampaisi tosi lujaa ja eväät maistui 
