Sunnuntaina käytiin vielä lenkillä Lihasulassa, tein sinne maanantaiksi Simolle parit janat ja Ilkka polki Herille pelastusjäljentyngän. Käytiin koirien kanssa lenkillä, ja tein siihen jäljelle harhan, halusin nähdä miten neiti toimii.

Jälki meni harhalle asti ihan ok, pikkusen reagoi siihen mutta sitten Heri alkoi nostaa nenäänsä (Ilkka makoili jäljen lopussa). Kun pääsin lähemmäksi, irrotin Herin jälkinarusta, laitoin rullapannan ja lähetin maalimiehelle. Nyt olikin liian vaikea homma tuoda rullaa kun oli tuttu ihminen, eli ilmaisu ei oikein meinannut onnistua.

Otettiinkin vielä parit rullanhaut aukealla paikalla ja nämä onnistui.

Maanantaina olin hyvissä ajoin liikenteessä, ja kävin polkemassa Herille janoja ja jäljen Turtolan pellolle. Ensin polkaisin n. 600 metrin jäljen, kulmia kuusi, esine lopussa. Sitten tein muutamat janareenit, ja ajoin ne ensin.

Janareenit meni vähän liiankin hyvin, täytyy kysyä viisaammilta neuvoa miten jatkaa tästä Annoin varsinaisen jäljen vanhentua vielä hetken, eli se oli vajaan tunnin vanha. Ja voi että Heri oli hieno! Se tunne mikä tulee kun kulkee varmasti jäljestävän koiran perässä on kyllä aivan mahtava! Siinä aivot nollautuu totaalisesti ja tulee niin hieno ja harmoninen fiilis... Kulmat meni hienosti, eikä mun tosiaan tarvinnut kun kävellä rauhassa Herin perässä. Olin ihan liinan päässä, eikä Heri edes vetänyt. Ai että! Tästä on kiva aloittaa viikko!