Heh, kerran viikossa Heri kyllä palauttaa mut maanpinnalle, eli agilityreeneissä ei kaikki menekään ihan putkeen. Eilen reenattiin lähtöjä, eli tarkoitus oli että Heri istuu heti ekalla käskyllä, odottaa hetken ja pääsee sitten radalle. Pari ekaa kertaa meni hyvin, mutta loppureenit meni siihen että jouduin viemään kiukuttelevan (joo, se haukku mulle aika kiukkuisena) Herpan odottelemaan omaa vuoroaan. Saatiin me loppuun yksi onnistuminenkin, sitä ennen olin riehunut radan ihan itsekseni sen mielikuvituskoiran kanssa Herin raivotessa kentän laidalla Nauru

Itse radat meni hyvin, pujottelu sujui tällä kertaa joka kerta, puomin kontaktille pitää vielä saada varmuutta. Toi lähtöhomma aina sekoittaa mun systeemit, silloin kun lähtö onnistuu niin en oikein jaksa keskittyä itse rataan ja se saattaakin mennä miten sattuu.

Otin välillä myös tottista, niitä täyskäännöksiä ja jääviä. Hyvin on neiti kuulolla. Viikon päästä onkin sitten näytön paikka, huomenna käydään vähän reenaamassa peltojälkeä. Toivottavasti säät tästä vähän paranisi, sateella voi kyllä reenata mutta kisoissa on ikävää kastua...