Aloin ihan tosissaan miettimään tuota täyskäännösongelmaa, ja sunnuntaina pihassa tuli todettua että Heri ei sitä osaa lainkaan... Kun minä en osaa askeltaa sitä oikein. Huoh. Noh, onhan tässä loppuelämä aikaa opettaa sille kunnon täyskäännökset. Jeps.

Sunnuntaina aamusella ajeltiin tyttöjen kanssa Vesilahdelle jäljestämään Merjan kanssa, ja koska pelto oli sen verran hyvässä kunnossa päätin tehdä oikein pitkän jäljen. Todella pitkä siitä sitten tulikin, gps:n mukaan peräti 869m Esineitä 6, lopussa harha.

Gps heittää sen verran että näyttää siltä kuin Heri olisi ajanut jälkeä jäljen vierestä, mutta esineet löytyi joten kyllä se jäljen päällä meni. Nameja oli siellä täällä (yhteensä kourallinen), ja aina välillä se rouskutteli eväitä eli sekin kertoi että ollaan oikeilla jäljillä. Esineillä taas pohdittiin hetki ennenkuin neiti meni maahan, tähän pitää kysäistä vinkkiä Niinalta ensi viikonloppuna.

Kyllä oli suorastaan upea suoritus, pelto oli sänkipeltoa ja oli aika kuuma, olin unohtanut ottaa Herille vesipullon mukaan joten rankka reissu jäjestäminen oli. Heri oli loppupätkällä aivan puhki, mutta yhtäkkiä sai uutta sisua ja matka jatkui häntä pystyssä loppuun asti. Mahtava typy!! Harhaan Heri ei muuten reagoinut millään tavalla, oikein hienoa. Ainiin, yhdessä kohtaa n. metrin päässä jäljestä oli peuranjätöskasa, Heri haistoi sen, meni siihen ja meinasi alkaa piehtaroimaan, karjaisin että "HEI!", ja Hoo jatkoi samantien jäljestämistä On kyllä sitkeä ja sisukas otus tuo Heri! Ei eilinen painanut tassuissa lainkaan, Herpan työmoraalia ei voi kyllä yhtään kehua liikaa! Hitsin hitsit kun pääsisi vielä tänä syksynä sinne FH-kokeeseen niin selviäisi meidän oikea taso ja tietäisin mitä reenata ensi kevättä varten...