Keskiviikkoiltana tehtiin Herille vaikee tunnari kotiin: kaksi kapulaa joista toinen mun ja toinen Ilkan. Etummaiseksi Ilkan kapula, ja Herihän nappasi sen haistamatta... Pääsi siistä hyvästä jäähylle, ja kun tehtiin uudestaan malttoi haistella ja toi oikean.

Torstai-aamuna jälleen tallilla Kaarinan kanssa, aloittelin EVL-ruudulla. Vein Herin merkille, peruutin pari metriä ja kokeilin miten lähtee ruutuun. Hienosti lähti, vaikka ruudussa paikka oli vähän hakusessa. Eli aika hyvällä alulla tämä. Otin kerran merkin kautta, onnistui.

Tunnaria parilla tyylillä, eli kokeilin miten onnistuu jos hetsaan Herin kierrokset ihan kaakkoon. Ja sehän teki sen että nosteli vääriä, toi kyllä lopulta oikean. Kun tehtiin rauhallisessa mielentilassa, teki paremmin hommia.

Hiski pääsi välillä hommiin, ja Herin kanssa jatkettiin sitten tunnarilla. Kolme kasaa, taidettiin tehdä n. viisi kertaa? Kapula oli aina eri kasassa. Alkoi selvästi tekemään paremmin, mutta tuossa pitäisi päästä siihen mielentilaan kiinni. Hiski muuten teki saman virheen kuin Heri kun sitä nostatettiin!

Loppuun vaikea metalli, eli levittelin Hiskin ja Herin leluja ja vein metallikepulan sinne taakse. Annoin tiukan "nouda!" käskyn, ja Heri lähtikin vauhdilla, vaan juoksi ensin Hiskin pallon luo ja sitten bongasi oman pallonsa jota alkoi ilakoiden kiikuttamaan. Tästä torumiset ja uudestaan, nyt toi kapulan.

Sitten otin ruokapurkin esiin, ja laitoin metallikapulan kaikkien lelujen keskelle niin että ne oli tosi lähellä. Kaarina naureskeli että toi on jo eläinrääkkäystä, ja itseäkin vähän nauratti. Reeni meni kuitenkin loistavasti, Heri haki reippaasti metallikapulan vilkaisematta leluja joten aamupala oli totisesti ansaittu!