Viikonloppu vierähti mukavasti mökillä, säätkin suosi! Reenattuakin tuli, Ilkka kun innostui polkasemaan Herille molempina päivinä jäljet Kiitos Ilkka!

Lauantaina ajettiin Herin kanssa metsäjälki, olin etukäteen sen jo suunnitellutkin eli Ilkka käppäili Gps:n ohjeiden mukaan. Pituutta oli n. 1,7km, ja jälki ehti vanhenemaan mukavasti pari tuntia. Sillävälin kun Ilkka teki jälkeä, käytiin Qiran kanssa "sienimetsällä" eli käppäiltiin loppuosaa jäljestä edestakaisin.

Ja hyvinhän Heri veti, alussa ihmetteli vähän kun Ilkka ja Qira jäivät tielle, mutta kun pääsi vauhtiin niin sitten mentiin eikä meinattu. Välillä pidin silmiä kiinni ja roikun jälkiliinasta, maasto oli mukavan vaihtelevaa: aukeaa, sammalta, hakkuuaukio, sähkölinjan alituksia, ryteikköä... Pari kertaa tuli kaaduttuakin, onneksi ei pahasti.

Sinisellä näkyy jälkisuunnitelma, vihreällä Ilkan kävelemä reitti, ja harmaalla Herin jäljestämä.

Lopussa Heri meni kuin menikin lankaan eli lähti mun ja Qiran jälkiä pitkin, löysi kuitenkin taas jäljen ja viimeisen kepin. Kaksi keppiä jäi matkan varrelle, eli ihan kisamainen reeni.

Seuraavana päivänä oli sitten vuorossa peltojälki, Ilkka sai tehdä ihan oman mielensä mukaan jäljen, ja hienon tekikin! Ilkka on siitä super-jäljentekijä kun se ei tiedä säännöistä mitään Jälki oli parisen tuntia vanha, reilu 800m pitkä, ja kuten näkyy, siinä oli jos jonkinmoista kaarta ja kikkailua. Nameja oli siellä täällä, nyt kokeiltiin kissanraksuja ja hyvinhän Heri ne sieltä löysi. Välillä oli aivan varma että nyt Heri tassuttelee omiaan, mutta niin se neitokainen vaan uurasti hienosti koko jäljen!!

Sinisellä Ilkan jälki, ruskealla Herin.

Moneen kertaan tuumin että joko tää loppuis mutta jälki vaan jatkui ja jatkui... Ja Heri jäljesti ja jäljesti... Loppuesinekin löytyi, vaikka siinä kohtaa oli melkoisen liejuista ja märkää. Jotta kyllä se vaan osaa ja on taitava pieni jälkikoira!

Jälkien jälkeen jäi vähän ristiriitainen olo, toisaalta olin hirmu tyytyväinen Heriin, mutta reenithän on aina onnistuneet enemmän tai vähemmän, ne epäonnistumiset tulee sitten kisoissa...

Heri nautti mökilläolosta, keksittiin uus leikkikin eli heiteltiin frisbeetä varaston/mökin/saunan katon yli sinne taakse, ja Herppa sai käyttää pieniä aivosolujaan frisbeen löytämiseen. Ekana päivänähän se hyppi seiniä vasten ja itki kun ei hoksannut kiertää Toisena päivänä se jo sujuvasti lähti juoksemaan taloa ympäri kun frisbee heitettiin. Ja frsibee on siitä hyvä lelu että sen Heri tuo nätimmin kuin muut lelut, sillä kun on tapana omia noita leluja (noutoesineet ja esineruudun esineet tuo kyllä hyvin), mutta frisbee on ilmeisesti niin tylsä ettei sillä voi yksin pitää hauskaa.