Keskiviikkona huristelin Lempäälään jäljestämään, Kaarina oli vinkannut yhdestä pellosta missä ollan käyty viimeksi muistaakseni viime vuonna. Hyvä reenipaikka tuo onkin, kolme erilaista peltoa: yksi viidakko missä heinää välillä reiteen asti, yksi lyhyt nurmikko (missä kuulemma hevoset käy), ja yksi sänkipelto.

Ensin polkaisin jäljen sinne viidakkoon: 500m, 4 esinettä ja kulmia jotain 10-12. Gps temppuilee edelleen, eli pitänee viedä se korjattavaksi. Pellolle ei tosin eksy, mutta ois kiva tehdä vähän haastavampia jälkiä kun tietäis mistä on oikeesti kulkenut...

Toisen jäljen tein nurmikolle, kulmia kymmenen metrin välein, esineitä muistaakseni 3.

Kolmannen jäljen tein sänkipellolle, lyhyt suora missä neljä esinettä. Namia oli sillä pisimmällä jäljellä yhdessä kohtaa pari nappulaa, muuten ei mitään.

Jälkien vanhentuessa kävin tyttöjen kanssa lenkillä, ja Herihän puhkui innosta heti autosta päästyään. Olin toivonut kunnon sadekeliä, mutta aurinkohan paisteli oikein nätisti ja lämpimästi.

Ajoin ensin sen nurmijäljen, ja pieleen meni niin että rytisi! Ei tietoakaan nenän käytöstä, onnistui kyllä bongaamaan tokan esineen mutta siihen se sitten jäikin... Onneksi tiesin että alusta on huolella sotkettu, joten en kovin paljoa hermostunut Herille, vähän kuitenkin toruin.

Pistin neitokaisen hetkeksi makaamaan, ja sitten mentiin sänkkärille. Heri oli ihan tohkeissaan, eli edellisen jäljen epäonnistuminen ei tuntunut missään. Tarkisti tarkkaan alkukohdan ja nuuski teikkiä, sitten lähti häntä pystyssä matkaan. Ekan esineen yli meni, toka löytyi, kolmannen yli meni myöskin, vika löytyi. Siitä sitten palkaksi Pedigreen pussiherkkua.

Viimeisenä se varsinainen jälki, odoteltiin vielä hetki, "ilmoittaudun" ja koitin muistaa toimia koesääntöjen mukaan. Heri nuuski taas tarkkaan alkukohdan ja matkaan. Kokonaisuudessaan ihan ok jälki, ei vieläkään täydellisen erinomainen mutta edistystä on tapahtunut keväästä niin paljon että myhäilin tyytyväisenä Hymy Esineet löytyi hienosti, vaikka heinä oli todellakin pitkää ja esineet aika pieniä. Kulmat oli taas upeita, mutta päätin silti loppuviikolla ottaa nämä tehoreeniin. Loppusuoralla oli ilmeisesti enemmänkin harhoja, Heri vähän tarkisteli jälkeä puolin ja toisin mutta jatkoi kuitenkin omaa jälkeä mallikkaasti.

On tää rentouttavaa; kahta en vaihda: toinen on sauna ja toinen on peltojälki Silmänisku