Lauantain harjoituskisoissa sain (taas) yhden vinkin tuohon noudon opettamiseen, eli tällä hetkellä ruokatreeninä tehdään noutoa niin, että Heri tuo kapulan mulle, otan siitä kiinni, vedän mua kohti, ja kun Heri pitää tiukasti kiinni niin käsken irroittamaan ja sitten se pääsee syömään.

En sen kummemmin tuota nyt väännä, mutta kisojen jälkeen ois tarkoitus päästä siihen pisteeseen että Hoo vetää kapulaa oikein kunnolla, nythän mää vedän siitä ja Herppa pitää vain kapulasta tiukasti kiinni. Lieveilmiönä tulee tietenkin jossain vaiheessa se, ettei Herppa irroita, mutta katsotaan se ongelma sitten kun tulee ajankohtaiseksi

Heri on aika hyvin toipunut valeraskaudestaan, tosin olin vähentänyt ruokaakin sen ultran jälkeen aika reilusti. Eli pirteä pimatsu is back!

Ainiin, unohtui kertoa että yks päivä kun oltiin lenkillä niin irtokoira pelmahti Herin luokse. En virkannut mitään, ja sanoin Ilkalle että jatketaan matkaa eikä puhuta mitään. Heri ei sanonut mitään! Lähti meidän mukaan ja välillä katsoi taakse, mutta siinäpä se. Ja remmissä tuo neiti kyllä pitää sellaista mekkalaa että oksat pois. Olen sen kyllä aiemminkin huomannut, että heti jos otan Herpasta kiinni ni kierrokset nousee ja karjuminen alkaa. Mutta kun se on irti niin saan hallittua sen. Parempi näin päin.