Katotaan kestääkö nettiyhteys vai katoaako kirjoitus bittiavaruuteen... (ja kuten kellonajasta näkyy, koirat ei lomaile.)

Viikko Lapissa sujui mukavasti ja turhan nopeasti. Lunta piisasi eli lumitöitä sai tehdä, pakkasta oli sopivasti ja aurinko paistoi. Käytiin joka päivä Ounasjoen jäällä lenkillä, ja koirat nautti Qira varsinkin oli täysin mahdoton, se hepuloi ja härnäsi Heriä ja haastoi leikkiin ja oli muutenkin uskomattoman reipas! Alkupäivinä sillä oli hankalaa kun lunta tosiaan oli reippasti, mutta se petrasi päivä päivältä ja ne asiat mitkä oli ekoina päivinä hankalia (rappuset tms.) se handlasi lopulta aikas sujuvasti. Melkoinen teräsmuori

Lomailun ohessa ehdittiin reenaamaan Herin kanssa pariin otteeseen myös rullailua, ja se sujui varsin mukavasti. Tosin yhdellä kertaa Ilkan vetovoima meinasi olla vallan vastustamaton, kun Herppa jäi puoleenväliin miettimään mennäkö takaisin Ilkan luo vai tuodako rulla mammalle...

Nyt ollaan Ylistarossa, ja täällä ei lunta ole nimeksikään verrattuna siihen mitä Lapissa. Täällä olen ehtinyt reenaamaan esineruutua, rullailua ja tottista. Heri teki muuten aikas makean tokoluoksetulon pysäytyksineen! Esineruudun tein alanurmikolle, pieni kaistale mutta ajoi asiansa kun esineinä oli aika hajustamattomat lasten muovilelut.

Herppa on ilmoitettu ekaan jälkikokeeseenkin, siellä on karsinta tottiksen perusteella maastoon joten saa nähdä miten meidän käy.

Kun täältä kotiudun alkaa melkoinen reenirypäs, vedän tottikset PKY:lle ja Suhakolle, hakua vedän myös jokusen kerran ja Herilläkin alkaa ryhmätottikset parissa porukassa ja hakureeneihin pitää nyt päästä säännöllisesti. Jossain välissä pitää ehtiä myös jälkeä vääntämään, ja myös etsintäkokeen pikkujuttuja vois reenata. Parin viikon päästä on Lentsun tokoviikonloppu, Herillä on koirapaikka sunnuntaille ja todennäköisesti menen lauantaina kuunteluoppilaaksi.

Pitää tähän loppuun vielä palata vanhaan aiheeseen, olen kuullut että ihmisillä tuntuu nyt olevan sellainen käsitys, että suuttuessani välitän ihmisten henkilökohtaisia maileja sinne sun tänne. Ensinnäkin: mulla ei todellakaan ole tapana suuttua. Vai voiko joku joskus sanoa nähneeni mut hiiltyneenä? Toisekseen: multa aika usein yritetään lypsää juoruja koiramaailmasta, mutta kuinka usein muka kerron jotain meheviä juttuja? Olen tasan yhden sähköpostin laittanut eteenpäin, en ole täydellinen ja teen virheitä. Tuota asiaa nyt kuitenkin paisutellaan aivan turhaan.

Olen ko. ihmiseltä pyytänyt anteeksi, ja anteeksi myös saanut. Olen myös tältä henkilöltä pyytänyt, että korjaisi sanomisiaan mutta jostain syystä ei suostu tähän?? Tästä voi päätellä, että jostain syystä (edelleenkin) halutaan ilmeisesti mustamaalata mua kouluttajana?

Alkaa jo vähän tympimään ja kyllästyttämään tää aihe, ja toivon että tää olisi tässä. Jos joku ihmettelee mun tekemisiä, niin toivon että ottaa yhteyttä minuun eikä kysele ihmisiltä, jotka eivät asiasta tiedä mitään.

Me keskitytään Herin kanssa nyt täysin reenaamiseen, mulla on sille tälle kaudelle enemmän tavoitteita kuin viime vuonna joten töitä on tehtävä