Tiistai kului varsin rattoisasti koirareenien parissa. Aamu alkoi jälkireeneillä Kaarinan kanssa Ylöjärvellä, Kaarina teki Herille n. 500m pitkän jäljen jossa kaksi keppiä, tavallinen kulma ja terävä kulma. Ojanylityksiä ja muutenkin paikoitellen hankalaa maastoa, nameja siellä täällä pitämässä pikkukoiran mielenkiinnon yllä  Minä polkaisin Hiskoselle 1,4km pitkän jäljen, johon kului kolme varttia... Tuli meinaan hiki! Maasto oli tuskaisaa ja kikkailin kaikennäköistä eksyttääkseni Hiskin. Hirvet / muut sarvieläimet lopulta avittivat, eli Hiski mokoma otti ja lähti painelemaan vääriä jälkiä.

Ensin askarreltiin esineruutu. Herille eka satsi niin, että näki kun Kaarina kävi viemässä kolme esinettä peräkkäin. Kaksi esinettä nousi tosi nopsaan, mutta viimeinen ("lehmätutti") antoi odotuttaa itseään. Neitokainen lopulta nosti sen mutta eipä olisi sitä halunnut mulle tuoda! Toin onneksi kuitenkin aikas nopsaan. Seuraavaksi Kaarina kävi viemässä kolme esinettä keskelle peräkkäin, sillävälin Herppa sai viilennystä lumihangesta. Tästäkin satsista nousi kaksi hyvin, kolmannessa kesti (takana). Kolmas satsi taas niin että Heri näki kun Kaarina vei ja sama sävel: kaksi nousi hyvin ja kolmas odotutti itseään. Itseasiassa piti kertaalleen muistuttaa Herille että nyt kuules haet sen esineen! Ja nousihan se.

Herin jälki onnistui tällä kertaa hienosti! Ennen jäljelle lähtöä haukutin Heriä ja muutenkin innostin, jana oli ok: tarkisti hivenen takajälkeä mutta lähti sitten oikeaan suuntaan (vasen). Alussa taisi tulla joku huti, mutta Heri löysi jäljen onneksi uudestaan. Koitin nyt itse toimia narun päässä samaan tapaan kuin peltojäljellä; välillä jarruttaen "oletko nyt aivan varma?"-tyyliin. Kaarina oli keksinyt myös pieniä jekkuja mun päänmenoksi, onneksi Herin nenä toimi  Kun loppu alkoi lähestyä (näin ruokapurkin), jarrutin ihan tosissani ja kun Heri ei antanut periksi vaan punnersi eteenpäin löysäsin liinan ja Heri pääsi viimeiselle kepille ja aamuruoka oli ansaittu! Huh, pieni mörkö katosi tämän onnistumisen myötä.

Illalla oli Suhakon hakureenit, otin Herillä viimeisenä kaksi molaria kera kiintorullien. Sama juoni kuin lauantain reeneissä, molemmat haamuina, ensin näytetään 1, sitten 2, lähetetään kakkoselle ja sitten ykköselle. Heri oli tosi pätevä!! Hauskinta kyllä oli kun pari ihmistä katsoi silmät pyöreinä kun eivät ole ennen rullakoiraa nähneet: "Miten toi rullahomma oikein opetetaan!"  

Heri oli illalla aivan raato, itsekin olin varsin tyytyväinen ja väsynyt ja oli ihanaa päästä lenkkisaunaan. Totesinkin Kaarinalle että jostain syystä viime päivinä on uni maittanut melkoisen makoisasti!